Liisan ja Katriinan rikosseuraamusalan sosionomi opintojen tähtihetket

Katriina Lehtinen ja Liisa Virtanen

Meidän rikosseuraamusalan sosionomiopinnot alkoivat syksyllä 2014. Kyseistä alaa voi opiskella Suomessa vain Laurea ammattikorkeakoulussa Tikkurilassa. Nyt opiskelut ovat ohi, ja ajattelimme kertoa meidän opiskeluiden tähtihetkistä, jotka ovat erityisesti jääneet mieleen.

Meille molemmille harjoittelut ovat olleet mieleenpainuvia kokemuksia, joiden kautta on päässyt tutustumaan kentällä tapahtuvaan työhön sekä harjoittelemaan koulussa opittuja asioita käytännössä. Rikosseuraamusalan sosionomitutkintoon sisältyy yhteensä kolme kymmenen viikon työharjoittelua.

Liisan harjoittelupaikkoina on toiminut asunnottomille päihdeongelmaisille tarkoitettu palvelukeskus, lastenkoti sekä vankila. Rikosseuraamusalaa opiskellessa voi siis yhtälailla suorittaa harjoitteluita perinteisissä sosiaalialan ympäristöissä kuin rikosseuraamusalan toimipaikoissa. Liisa kertoo: ”Itselleni opettavaisin ja mieleenpainuvin harjoittelujakso oli viimeinen syventävä harjoittelu, jonka suoritin Helsingin vankilan päihdetyön tehtävissä. Päihdetyö on opintojen alusta alkaen kiinnostanut minua, ja onneksi olen saanut harjoittelujen kautta päästä käytännössä näkemään ja toteuttamaan sitä. Vankilan päihdetyön puolella sain pitää itsenäisesti yksilövastaanottoja, joiden kautta pääsi kokeilemaan opittuja asioita. Esimerkiksi motivoivan keskustelun perusteet ovat keskeisiä, kun keskustellaan vangin kanssa hänen päihteidenkäytöstä ja motivoidaan häntä muutoksessa. Myös yhteisökuntoutukseen pohjautuvan päihdekuntoutusosaston toiminta tuli tutuksi. Siihen sisältyy muun muassa erilaisia ryhmiä, niin keskustelu- kuin toiminnallisia ryhmiä, tehtävien tekemistä ja jonkin verran yksilötyöskentelyä. Yhteisössä muiden vankien tuki on keskeistä toipumisessa. Pääsin harjoittelun aikana sekä osallistumaan että toteuttamaan ryhmätoimintaa Sörkka-yhteisössä. Koen yhteisökuntoutuksen mahdollistavan vangille hyvän mahdollisuuden päästä työstämään päihdeongelmaa sekä pohtimaan rikollista käyttäytymistä.”

Katriinan harjoittelupaikkoina olivat Vihreä Keidas ry, joka on Helsingissä päihdetyötä tekevä järjestö, Jokivarren pienryhmäkoti ja Hämeen yhdyskuntaseuraamusatoimiston Hämeenlinnan toimipiste. Katriina kertoo harjoitteluista: ”Kaikissa kolmessa harjoittelujaksossa oli omat hyvät puolensa ja kaikkien harjoittelujen aikana opin paljon uusia asioita. Vihreässä Keitaassa parasta oli monipuolinen yhteistyö eri järjestötoimijoiden kanssa. Mieleenpainuvia kokemuksia olivat myös erilaiset ryhmänohjaustilanteet. Pidin asiakkaille esimerkiksi kauneudenhoito tuokion, aarrekartan tekohetken ja valokuvaterapia session, jossa monet avautuivat ja jossa käsiteltiin monenlaisia tunteita. Jokivarren pienryhmäkodissa opin paljon lastensuojelusta sekä yhteistyöstä lasten vanhempien ja viranomaisten kanssa. Sain myös harjoitella motivoivaa keskustelua lasten kanssa, opettaa pienryhmäkodin kotikoulussa kuvaamataitoa ja tein lapsille aarteen etsintäkilpailun, josta lapset innostuivat kovasti. Työharjoittelu Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimistossa oli opettavaisin kokemus rikosseuraamusalan näkökulmasta. Opin paljon työn monipuolisuudesta, sain olla mukana monissa asiakas tapaamisissa ja tein asiakastyön kehittämisen arviointia. Sain myös olla mukana tukipartiossa ja vierailla monissa eri vankiloissa, joista mieleenpainuvin oli Vanajan vankilan perheosasto, jossa asui monia äitejä pienten lastensa kanssa. Tämä vierailu herätti monenlaista eettistä pohdintaa, johon palaan mielessäni yhä uudelleen.”

Toinen mieleenpainuva kokemus opiskeluajoilta on keväällä 2016 järjestetyt rikostaustaisille suunnatut Siististi siviiliin – messut, joiden järjestäminen oli osa kuntouttavan sosiaalityön opintojaksoa. Messujen järjestäjinä toimi Kriminaalihuollon tukisäätiö sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Messut tuotiin keskelle kaupunkia eli Helsingin Vaasanaukion ympäristö toimi messualueena. Merkittävää oli tuoda kyseinen tapahtuma ihmisten keskuuteen eikä järjestää sitä jossain syrjäisessä paikassa. Messuilla oli paljon ohjelmaa esimerkiksi vankipaneeli ja musiikkia. Näytteilleasettajia oli yli 30 ja messualue oli suunniteltu siten, että näytteilleasettajat oli ryhmitelty teemojen mukaan: asuminen, talous, raha ja oikeudet, opiskelu ja työllistyminen, päihteet ja riippuvuudet, perhe, parisuhde ja lapset sekä seuraamus, sovittelu, väkivaltatyö ja kuntoutus. Näin ollen messujen tarjonta oli monipuolinen ja kattoi keskeisimmät palveluiden tuottajat, joihin messukävijät saivat tutustua. Messujen järjestäminen oli iso projekti, sillä huomioitavia asioita on paljon tapahtumaa järjestäessä. Tehty työ kuitenkin kannatti, sillä messut onnistuivat ja kävijöitä riitti mukavasti. Opiskelijana oli myös hienoa päästä tutustumaan eri toimijoihin ja näin ollen kasvattaa tietämystä palveluista, joihin voi työelämässä ohjata asiakkaita.  Monipuolisen tiedon, kulttuurisen tarjonnan ja neuvontapalveluiden lisäksi messuilla kävijät saivat myös käytännön apua, sillä messuille oli järjestetty vaatekeräys ja ilmaista ruokaa. Fyysisiä voimia sai kartuttaa myös penkkipunnerrus kilpailussa ja aistien tila teltassa sai aktivoida kaikkia aisteja ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Messuilla kerättiin palautetta sekä toimijoilta, että kävijöiltä. Lähes kaikki messu vierailijoista kokivat saaneensa messuista haluamaansa hyötyä, esimerkiksi yli puolet kävijöistä koki saaneensa hyödyllisiä vinkkejä tai tietoa eri palveluista ja toiminnasta. Kävijöiden mielestä onnistunutta tapahtumassa oli mm. monipuolisuus, hyvä sää ja yleinen tunnelma.

Tässä oli joitakin opiskeluaikamme parhaita muistoja. Lisää hyviä muistoja odotamme saavamme tulevaisuuden työkentiltä.

Toivotamme Rikosseuraamusala Talentia ry:n opiskelijavastaavina kaikille, niin ammattikorkeakoulusta kuin yliopistosta sosiaalialalta valmistuneille onnea ja menestystä työelämään siirtyessä!