Sosiaalihuoltolakiin ehdotetut muutokset uhkaavat asiakkaiden oikeusturvaa
Sosiaalihuollon palvelu-uudistusta valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä julkaisi 11.2. raporttinsa, jossa esitetään ehdotuksia sosiaalihuoltolain uudistamiseksi.
Raportti on karua luettavaa niin heikommassa asemassa olevien asiakkaiden kuin sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta. Sosiaalihuollon vaikuttavuuden eteen on tehty viime vuosina paljon työtä, joka uhkaa nyt vesittyä sosiaalipalveluihin kohdistuvien mittavien heikennyksien myötä.
Työryhmä ehdottaa muun muassa, että sosiaalityö ja sosiaaliohjaus säädettäisiin ensisijaisiksi keinoiksi vastata asiakkaan tuen tarpeisiin ja että sosiaalihuollon palvelurakennetta selkeytettäisiin yhdistämällä päällekkäisiä palveluja ja keventämällä sääntelyä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ja jälkihuolto siirrettäisiin lastensuojelulaista sosiaalihuoltolakiin. Asiakasprosessia kevennettäisiin esimerkiksi uudistamalla tuen tarpeen arviointia, asiakassuunnitelmaa ja omatyöntekijyyttä sekä keventämällä kirjaamisvelvoitteita. Lisäksi ehdotetaan luopumista sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta koskevista hallintopäätöksistä. Työryhmän arvion mukaan ehdotuksilla voidaan saavuttaa noin 50 miljoonan euron välittömät säästöt.
Sääntelyn purkaminen esimerkiksi hallintopäätösten poistamisella ja asiakassuunnitelman laatimisvelvoitetta keventämällä ei kuitenkaan edistä asiakkaiden tuen tarpeisiin vastaamista, vaan päinvastoin vaarantaa heidän oikeusturvaansa.
Asiakkaiden tukeminen ensisijaisesti sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin on sinänsä kannatettava tavoite. Sääntelyn purkaminen esimerkiksi hallintopäätösten poistamisella ja asiakassuunnitelman laatimisvelvoitetta keventämällä ei kuitenkaan edistä asiakkaiden tuen tarpeisiin vastaamista, vaan päinvastoin vaarantaa heidän oikeusturvaansa. Sosiaalityö ja -ohjaus on suunnitelmallista työtä, joka tähtää aina muutokseen. Suunnitelmallisuuden poistaminen muuttaa sosiaalityön tehtävän epämääräiseksi, vailla päämäärää olevaksi työskentelyksi. Myös huolellinen palvelutarpeen arviointi on tärkeää oikea-aikaisten ja oikein kohdennettujen palvelujen toteuttamiseksi. Kirjaamisen keventäminenkään ei voi tapahtua ilman riittävää arviointia asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Kirjaaminen on merkittävä osa asiakkaan ja ammattilaisen oikeusturvaa sekä palvelujen vaikuttavuuden arviointia ja seuraamista.
Hämmentävää on myös se, että samaan aikaan kun terveydenhuollossa on saatu läpi omalääkärimalli, ehdotetaan sosiaalihuollossa omatyöntekijän nimeämisen väljentämistä. Tämä lisää epäselvyyttä asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnin vastuista. Useat tutkimukset osoittavat sosiaalityössä tärkeänä luottamuksellisen suhteen rakentamisen asiakkaan kanssa, jota omatyöntekijämalli on mahdollistanut.
Nyt ehdotetut muutokset jättäisivät suuren joukon asiakkaista riittämättömän tuen varaan.
Kysymyksiä herättää myös työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalvelujen uudistusta valmistelleen työryhmän ehdotus siitä, että sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut kootaan yhteen ja sääntelyä yksinkertaistetaan. Kuntouttava työtoiminta on ollut monelle elämässä kiinni pitävä työmuoto, ja parhaimmillaan tukenut kohti työllistymistä. Tämän lisäksi nykyinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on mahdollistanut monelle asiakkaalle pitkäjänteistä ja yksilöllistä tukea kuntoutumiseen, jolla tiedetään olevan merkittävä vaikutus elämänhallinnassa ja toimintakyvyn edistämisessä. Nyt ehdotetut muutokset jättäisivät suuren joukon asiakkaista riittämättömän tuen varaan. Ehdotetut muutokset tuskin tulevat parantamaan työllisyyttä, vaan riskinä on syrjäytyneisyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen.
Selvityksessä hyvää on oikeastaan vain se, että siinä todetaan valmisteluajan olleen liian lyhyt, jonka vuoksi perusteellisempi selvittely on välttämätöntä. Työryhmä toteaa, että raportissa esitetyt vaikutusarviot ovat suuntaa antavia, ja niihin sisältyy vain vähäisessä määrin esimerkiksi perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. On selvää, että tältä pohjalta uudistusta ei voi viedä eteenpäin ennen kuin huolellinen vaikutusten arviointi on tehty.
Katri Ylönen
Sosiaalialan yliopettaja, YTT
Riikka Rantanen
Sosiaalialan lehtori, YTM, kaupungin- ja aluevaltuutettu (sd.) aluehallituksen 2. vpj.