Talentian kannanotto Itä-Savon sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelupäällikön viran lakkauttamiseen

Talentia Etelä-Savo ry

Sosiaalipalvelupäällikön viran lakkauttaminen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky

Kuntayhtymähallitus

Ammatillinen johtaminen – vaikuttaa palveluiden laatuun ja henkilöstön työhyvinvointiin

ISSHP:n suunnitelma lakkauttaa sosiaalipalvelupäällikön tehtävä osuu sosiaalihuollon palvelutehtävän kehittymisen kanssa huonoon ajankohtaan. Se poistaa henkilöstöltä useiden yhtäaikaisten sekä moniulotteisten ja – vaikutteisten muutosten keskiöstä lähiesimiehen tuen ja ohjauksen. Erityisesti vammaispalveluiden ja aikuissosiaalityön osalta henkilöstö jää vaille koordinoivaa ja ammatillista tukea. Näiden palvelukokonaisuuksien muutosjohtamisen ja lähijohdon puute vaikeuttaa myös muiden toimintayksiköiden ja toimialojen kanssa tehtävää yhteistoimintaa, puhumattakaan asiakkaan osallistamista omien palveluidensa suunnitteluun ja kehittämiseen.

Johtamis- ja esimiestoiminnan organisointi on työnantajan päätettävissä, mutta henkilöstön työhyvinvointi ja palvelujen oikea kohdentuminen, asiakaslähtöisyys ja -turvallisuus ovat myös kustannustekijä, joka tulee päätöksissä ottaa huomioon. Lisäksi henkilöstöllä on oikeus esimiehen tukeen: kuinka tämä on tarkoitus järjestää ilman lähiesimiestä?

Sosiaalityön ammatillinen johtaminen.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävärakenteen ja tehtävien jaon on perustuttava ammattihenkilöiden osaamiseen, ammattitaitoon ja koulutukseen ja sen on tuettava asiakkaiden edun toteutumista. Osaamisen näkökulma on siten oleellinen osa henkilöstöstrategiaa. Lähiesimies on yksikkönsä työntekijöiden osaamisen lähin tavoitteistaja sekä arvioija palvelukokonaisuuden kannalta. Osaajia kasvatetaan tuleviin tehtäviin ja myös hiljaista tietoa osataan arvioida eikä huonoja käytänteitä siirretä eteenpäin. Lähiesimiehet ovat omaksuneet toimintatavakseen työntekijöiden kanssa keskustelun työn tekemisestä ja kehittämisestä. Henkilöstö saa rakentavaa ja kehittävää palautetta työsuorituksistaan ja työssä kehittymisestään. Ammattihenkilölain perusteluissa (amha) todetaan mm. että työnantajan on luotava edellytykset työssä tarvittavalle perehdytykselle sekä tarpeelliseen täydennyskoulutukseen osallistumiselle. Tämä työ- ja kehittämisprosessi tapahtuu lähiesimiehen ja työntekijöiden kanssa yhteistoiminnassa, ei hallinnollisessa toiminnassa etäältä.

Sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta vastaaminen tarkoittaa ensisijaisesti vastuuta sosiaalityön ja sen prosessien toimivuudesta ja vaikuttavuuden kehittämisestä.

Sosiaalityön ammatillinen johtaminen (amha 9§) tulee nyt ja tulevaisuudessa olla sosiaalityöntekijän ammatillisen pätevyyden omaavalla henkilöllä. Sosiaalityöntekijä vastaa sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyöstä sekä sen vaikutuksista, seurannasta ja arvioinnista.

Asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan oikeuksia hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa on edistettävä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 812/2000 mukaisesti. Lähijohtaminen tukee innovointia työssä, uusien kohderyhmien tavoittamista ja asiakaspalvelua. Lähiesimies ei kehitä tuotetta, vaan hän kehittää asiakkaan kokonaiskokemusta, huolehtimalla osaavasta ja oikein kohdennetusta sekä pätevästä ja riittävästä henkilöstöstä sekä toimimalla heidän työnsä tukena ja ohjaajana.

Vammaispalvelut sekä aikuissosiaalityö uudistumassa

Vammaispalvelulakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Aikuissosiaalityö on vahvasti uudistumassa koko valtakunnassa toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja antaessa siten viimein kauan kaivattuja voimavaroja ja mahdollisuuksia kehittää aikuistyötä kunnissa. Aikuissosiaalityön ja työvoimapalvelujen yhteistoiminnan kehittäminen on murroksessa ja uusien toimintamallien ja palvelurakenteiden työstäminen käynnissä.

Molemmissa korostuu sosiaalihuoltolain (17 §) mukainen sosiaalinen kuntoutus eli sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettava tehostettu tuki sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

Myös terveydenhuoltolaissa on velvoitus yhteistyöhön mm. niin, että myös sosiaalipalveluiden ilmeisen tarpeen arviointi edellyttää terveydenhuollon yksiköissä toimintamallien kehittämistä ja kirjaamista yhteistyössä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kanssa. (Sosiaalipäivystys (Shl 29§/29a§).

Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että henkilöstöllä on käytettävissään lähiesimiehen tuki. Keskeisten palvelujen ja yhteistoiminnan uudistaminen kehittäminen vaativat asiantuntevaa esimiestyötä, joka vastaa palvelujen kokonaisuudesta ja resurssien oikein kohdentumisesta.

Työhyvinvointi. Tarkoituksenmukaisella työnjaolla voidaan tukea työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Osallistava ja palveleva johtaminen sekä tiedolla johtaminen on oleellista työnjaon kehittämisessä. Sosiaalihuollon palvelujen ja tuen toteuttamista varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä. Henkilöstön määrän tulee vastata kunnan asukkaiden sosiaalihuollon tarvetta. Tehtävärakenne kehitetään tämän mukaan.

Ammatillisen johdon puute vaikuttaa työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työntekijöiden vaihtumiseen. Lähiesimiehen välitön tuki työlle näkyy suoraan kyvykkäiden yksilöiden halussa työskennellä organisaatiossa. Myös henkilöstön tunteva ja sen monimuotoisuuden huomioiva johtaminen tukee työnhyvinvointia ja työkyvyltään erilaisten yksilöiden työhön osallistumista. Työkyvyn johtaminen ja edistäminen on luonteva osa työpaikan strategista toimintaa. Lähijohtamisella arvostetaan ja tunnistetaan yksilöiden erilainen kokemus, osaaminen, asiantuntijuus sekä näkemykset organisaation tärkeänä pääomana. Tällöin johtaminen ja töiden organisointi huomioi ihmisten elämänkulun, työkyvyn ja voimavarojen näkökulman. Työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta voidaan näin hyödyntää ennakoivasti, kun lähiesimies on ajan tasalla oman työyksikkönsä työtilanteesta ja -ympäristöstä.

Yhteistoimintalain hengessä henkilöstölle tulee tiedottaa ja neuvotella yhteistoimintamenettelyllä

Laki työnantajien ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) 4.2/4.3 § toteavat, että yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia sekä henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia. Lisäksi laissa (5§) todetaan, että ennen kuin työnantaja ratkaisee asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

Esitämme, ettei sosiaalipalvelupäällikön virkaa lakkauteta, vaan virka pannaan julkiseen hakuun.

Talentia Etelä-Savo ry

Sini Hintikainen                                                        Ari Mäkitalo

puheenjohtaja                                                          hallituksen jäsen tiedottaja

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky

Jukon varapääluottamusmies

ari.makitalo@isshp.fi