Toimeentulotukilain uudistustyöryhmälle

STM:N TOIMEENTULOTUKILAIN UUDISTAMISTA VALMISTELEVALLE TYÖRYHMÄLLE 8.5.2021

KUNNAN MYÖNTÄMÄ TOIMEENTULOTUKI SOSIAALITYÖN VÄLINEEKSI

TOIMEENTULOTUKILAIN UUDISTAMISESSA

Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry on Talentian valtakunnallinen sosiaalityöntekijäyhdistys,

johon kuuluu yli 1400 sosiaalityöntekijää, jotka toimivat kunnallisessa sosiaalityössä. Ammatillisen

kokemuksen lisäksi lausunnossa on hyödynnetty yhdistyksen webropolkyselyä (03-04/2021), johon saatiin 149 vastausta ja 17.4.2021 pidetyn teemakokouksen ”Toimeentulotuki sosiaalityön välineenä – totta vai tarua?” antia.

Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry pitää tärkeänä toimeentulotukilain uudistamista sekä huomion kiinnittämistä heikoimmassa asemassa olevien asiakasryhmien palvelutarpeisiin ja sosiaalityön toimintaedellytyksiin kunnissa/sote-maakunnissa.

Asiakkaiden asema ja toimeentulotuen Kela-siirto

Yhdistys arvioi, että toimeentulotuen Kela-siirto v. 2017 heikensi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden perusoikeuksien toteutumista, yhdenvertaisuutta ja palveluiden saatavuutta.

Toimeentulotuen tarvetta aiheuttaa erityisesti köyhyys, pitkäaikaistyöttömyys sekä työ- ja toimintakyvyn ongelmat. Sosiaalityön ja taloudellisen tuen eriyttäminen eri organisaatioihin vaikeutti asiakkaan tuen tarpeen ja elämäntilanteen kokonaisvaltaista huomioon ottamista toimeentulotuesta päätettäessä sekä oikea-aikaisen avun saantia. Monelle  toimeentulotuen hakeminen Itsenäisesti,  sähköisesti tai puhelimitse on haasteellista tai jopa mahdotonta.

Perustoimeentulotuen Kelan käsittelyssä on tullut esiin ongelmia mm. kiireellisen toimeentulotuen

tarpeen, asumiskustannusten ja toimeentulotuen perusosan kriteereiden arvioinneissa. Vaarana on, ettei sosiaalityön asiantuntemusta hyödynnetä riittävästi, jolloin toimeentulotuen yhdenvertaisuus heikkenee, päällekkäinen työ lisääntyy ja yhteistyö Kelan ja sosiaalityön kesken vaikeutuu.

Toimeentulotukijärjestelmän erityispiirteet ja sosiaalityö

Toimeentulotuki on viimesijainen yksilöiden ja perheiden palvelu, joka edellyttää yksilöllistä ja kokonaisvaltaista harkintaa ja usein myös moniammatillista työskentelyä. Toimeentulotuen käsittelyssä tarveharkinnan ja yhdenvertaisuuden yhteensovittaminen on tärkeää. Toimeentulotuen tarvetta ei voida  ratkaista kaavamaisesti vain laskelmien ja yleisohjeiden avulla. Kun sosiaalityö ja taloudellinen tuki eriytyivät toisistaan Kela-siirrossa, sosiaalityön osuus väheni  perustoimeentulotuessa. Se  lisäsi asiakkaiden hätää ja vaativia asiakastilanteita aikuissosiaalityössä ja Kelassa.

Kokonaiskuvan luominen asiakkaiden sosiaalityön tarpeista edellyttää sosiaalityön osaamista, kasvokkaista ja vuorovaikutuksellista kohtaamista sekä paikallisten olosuhteiden ja palveluverkoston tuntemusta. Erityisesti ylisukupolvinen  – ja lapsiperheköyhyys, pitkäaikaistyöttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, lähisuhdeväkivalta, velkaantuminen, rikollisuus sekä yksinäisyys ja osallisuuden puute edellyttävät sosiaalityön palvelutarpeen arviointia, erityistä tukea ja moniammatillistä työskentelyä.

Kelan ja sosiaalityön yhteistyö

 Yhteistyön haasteena ovat organisaatioiden toimintaan liittyvät juridiset esteet, tiedonsiirto ja yksilön oikeusturvakysymykset. Myönteisinä asioina Kelan perustoimeentulotuen käsittelyssä ovat mahdollisuus Kelan reaaliaikaisten tietojen ja tilastojen hyödyntämiseen, sähköisen asioinnin käyttö, toimeentulotuen alikäytön ja leimaavuuden vähentyminen sekä  yhteyden vahvistuminen etuusmaailmaan.

Erityisesti asiakkaiden viimesijainen palvelutarve sekä taustalla olevat laaja-alaiset psykososiaaliset ongelmat ovat yhteistyön kehittämisen keskeisiä  haasteena. Kelan tietoperusta ja tietojärjestelmät eivät kuitenkaan tunnista sosiaalityön tarvetta riittävästi. Tämä vaikeuttaa oikea-aikaisen avun saamista ja sosiaalityön palvelukokonaisuuden rakentumista.

Perustoimeentulotuen Kela-siirron tavoitteena oli, että aikuissosiaalityössä jäisi enemmän aikaa asiakastyölle. Se ei toteutunut, koska  tarve asiakkaiden neuvomiseen perustoimeentulotuen hakemiseksi oli suuri. Näkyväksi tulivat byrokratiaongelmat, erityisesti tiedon pinnallisuus pelkissä kirjallisissa hakemuksissa ja asiakaspalvelun vaativuus. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen, yksilöllinen harkinta ja asiakkaan osallisuus ei toteutunut.   Kelasiirto vahvisti perustoimeentulotukea  riittämätöntä perusturvaa täydentävänä automaattisena  etuutena. Kelalla ei ollut ohjausjärjestelmää, jolla erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat olisivat ohjautuneet kunnan sosiaalityöhön.

SOSIAALITOIMEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY:N EHDOTUKSET HEIKOIMMASSA ASEMASSA OLEVIEN ASIAKASRYHMIEN HUOMIOON OTTAMISEKSI  TOIMEENTULOTUKILAKIA UUDISTETTAESSA

1. Vahvistetaan Kelan ja kunnan/sote-maakunnan yhteistyötä

 Kehitetään tietojärjestelmiä ja työntekijäkohtaista yhteydenpitoa yhteisellä asiointikanavalla  ja  nimetään Kelaan kunnalle oma yhteyshenkilö  tai perustetaan Kelan ja kunnan/sote – maakunnan yhteispalvelupisteitä.

Lisätään kaksisuuntaista tiedonkulkua päätösten oikeellisuuden varmistamiseksi ja tehostetaan asiakasohjausta kunnan sosiaalityöhön.  Painotetaan sosiaalityöntekijän asiantuntijalausunnon merkitystä perustoimeentulotuen ratkaisuissa.

Vähennetään täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen riippuvuutta Kelan perustoimeentulotuen hakemuksista ja ratkaisuista siten, ettei synny kohtuuttomia tilanteita  kiireellisen avuntarpeen tai tulojen ja menojen epätsapainon vuoksi.

2. Säilytetään täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki sosiaalityön välineenä kunnassa

 Todetaan, että toimeentulotuen palvelutarpeen arviointi, päätöksen valmistelu ja päätöksenteko on viranomaisen julkisen vallan käyttöä, mitä ei voi siirtää toiselle viranomaiselle. Toimeentulotukitarpeen arviointi on osa suunnitelmallista sosiaalityötä, mikä sisältää palvelutarpeen arvionnin, asiakassuunnitelman laadinnan, muutostyöskentelyn, palvelupäätökset ja vaikuttavuuden arvioinnin.

Toimeentulotuella edistetään asiakassuhteen syntymistä ja asiakkaan  sitoutumista palveluihin. Se auttaa kriisiytyneissä ja vaikeissa elämäntilanteissa, ottaa huomioon yksilön ja perheen erityiset  olosuhteet ja tuen tarpeet sekä estää elämäntilanteiden heikentymistä ja raskaampien palveluiden tarvetta.

Toimeentulotuki on erityinen taloussosiaalityön keino, jonka avulla vahvistetaan asiakkaan omatoimista selviytymistä ja talouden hallintaa.  Muina keinoina  ovat ohjaus ja neuvonta, talouden suunnittelu, velkaneuvontaan ja/tai edunvalvontaan ohjaaminen sekä välitystilin käyttö.

Kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaisesti toimeentulotukea tarvitsevien ja kokonaan tulottomien  palvelutarpeisiin ja muutostyöskentelyyn sekä  ”kannustinongelmiin”  aktivoinnin ja sosiaalisen kuntoutuksen keinoin, millä  vähennetään  pitkäkestoista toimeentulotukiriippuvuutta.

Toimeentulotuen käsittelyssä yhteensovitetaan sosiaalista tukea ja kontrollia. Tuki on taloudellista tukea, ohjausta ja neuvontaa sekä  kohtaamisessa tapahtuvaa psykososiaalista tukea ja rinnalla kulkemista.

 Yhdistetään täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kunnan harkinnanvaraiseksi toimeentulotueksi ja varmistetaan määrärahojen riittävyys. Sen avulla voidaan ottaa huomioon  hakijan/perheen erityiset olosuhteet, kiireellinen avuntarve,  itsenäisen selviytymisen tukeminen sekä kuntien/sote-maakuntien sosiaaliset erityispiirteet.

3. Korotetaan sosiaaliturvaetuuksien tasoa

 Vähennetään perustoimeentulotuen ja akuutin avun tarvetta korottamalla viimesijaisten sosiaaliturvaetuuksien tasoa.

Tuetaan ihmisten pääsyä ensisijaisten sosiaaliturvaetuisuuksien piiriin ehkäisevän, kuntouttavan ja rakenteellisen sosiaalityön avulla.

Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea tarvitaan edelleen sosiaalityön työvälineenä elämän kriisitilanteiden, yksilöllisten olosuhteiden, osallisuuden ja omatoimisen selviytymisen tukemiseksi.

SOSIAALITOIMEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY

 Päivi Jokinen                                                                                              Riina Helin

puheenjohtaja                                                                                           varapuheenjohtaja