Sosiaalijohto ry painottaa avoimessa kirjeessään malttia hyvinvointipalvelureformin toimeenpanossa ja aikataulussa sekä realismia palvelujen rahoituksessa
Sosiaalijohto ry on lähettänyt avoimen kirjeen valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle hyvinvointialueiden rahoituksen niukkuudesta ja palvelujen heikentymisestä. Hyvinvointialueille syntyy Sosiaalijohdon näkemyksen mukaan mittava alijäämä vuosina 2023 ja 2024 eikä palvelujen leikkauksilta voida välttyä, mikä näkyy myös sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille. Palvelujen saavutettavuus heikkenee pidentyvien välimatkojen muodossa eikä digitalisoinnilla voida korvata kaikkia lähipalveluja. Liian tiukalle säädetty kokonaisrahoitus saa aikaan helposti ylilyöntejä hyvinvointialueiden säästö- ja sopeutusohjelmissa. Sosiaalijohto ry painottaa malttia reformin toimeenpanossa ja aikataulussa sekä realismia palvelujen rahoituksessa.
Avoin kirje on luettavissa ohessa:
Avoin kirje valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäministeriölle
Malttia sosiaali- ja terveyspalvelureformin toimeenpanossa ja aikataulussa sekä realismia palvelujen rahoituksessa
Sosiaalijohto – Socialledning ry:n jäsenet ovat olleet mukana hyvinvointialueiden valmistelussa ja käynnistymisen jälkeisessä toiminnassa eri rooleissa palvelujen järjestämisessä, yleishallinnossa sekä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon asiantuntija- ja johtamistehtävissä.
Sosiaalijohto ry:n hallitus on seurannut tarkasti hyvinvointialueiden käynnistymistä ja rahoitusta. Käynnistymisvaiheen yleiskatteellinen rahoitus on jäämässä ainakin vuoden 2023 osalta kansallisesti reilusti alimittaiseksi. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos ennakoidaan olevan vuoden 2023 osalta reilusti yli miljardin euroa alijäämäinen. Rahoituksen riittävyys ei näytä lupaavalta myöskään vuodelle 2024 kaikista hyvinvointialueilla tehdyistä sopeutustoimista huolimatta.
Hyvinvointialueiden käynnistymisvaiheen alirahoitukselle on monta luonnollista selitystä. Hyvinvointialueindeksi reagoi ajankohtaisiin kustannuspaineisiin (kustannusinflaatio, palkkaratkaisut, lainsäädännön kasvaneet vaatimukset jne) takapainoisesti. Myös hyvinvointialueiden rahoituslain 10 §:n rahoitusta korjaavat mekanismit ovat hitaita; vuoden 2023 hyvinvointialueilla syntyvät alijäämät korjataan rahoituspohjaan vuonna 2025. Vuoden 2024 hyvinvointialueiden yhteisesti syntyvä tulos näkyy puolestaan vuoden 2026 rahoituspohjassa.
Hyvinvointialueiden muutosohjelmien toimeenpanon nopeus tuskin riittää painamaan toiminnan 2024 valtion rahoituksen tasolle, vaikka erilaisia sopeutustoimia toteutetaan. Valtakunnallinen palvelureformi, joka perustuu palveluita ohjaavan säädöspohjan velvoitteiden lieventämiselle, ei myöskään tule riittävän nopeasti korjaamaan alirahoitusta. Erilaisten normien väljeneminen tulee vähentämään rahoitusta vastaavalla määrällä eikä alijäämien kattamiselle jää mahdollisuuksia.
Sosiaalijohto pitää tilannetta erittäin huolestuttavana. Palvelujen leikkauksilta ei voida välttyä ja se näkyy myös asiakkaille. Palvelujen saavutettavuus heikkenee pidentyvien välimatkojen muodossa eikä digitalisoinnilla voida korvata kaikkia lähipalveluita. Tilannekuvamme on, että hyvinvointialueilla syntyy mittava alijäämä vuosina 2023 ja 2024. Rahoituksen jälkikäteiskorjauksilla sekä hyvinvointialueiden korjaavilla toimilla voidaan päästä lähemmäs käyttötalouden tasapainoa vuodesta 2025 eteenpäin. Syntyneiden alijäämien kattamiseen tarvitaan hyvinvointialueilla reiluja ylijäämiä, joita ei arviomme mukaan ole syntymässä.
Hyvinvointialueiden taseisiin muodostuvat alijäämät ovat piilotettua rahoittajan (valtion) velkaa. Tunnistamme julkisen talouden ahdingon, mutta odotamme ohjaavilta ministeriöiltä realistista suunnitelmaa erilaisten sopeutustoimien todellisista mahdollisuuksista vähentää palvelujen kustannuksia. Liian tiukalle säädetty kokonaisrahoitus saa aikaan helposti ylilyöntejä hyvinvointialueiden säästö- ja sopeutusohjelmissa. Lähes kaikki palvelut ovat lakisääteisiä ja niistä tinkiminen on mahdotonta ilman hyvinvointialueille koituvia sanktioita.
Toteutamme eurooppalaisesti merkittävää hyvinvointipalvelujen reformia. Palvelujen laaja järjestelmäintegraatio antaa hyvät mahdollisuudet hyvinvoinnin tuottamiselle kansallisesti verrattain matalin kustannuksin. Sosiaalijohto ry painottaa malttia reformin toimeenpanossa, sen aikataulussa ja realismia palvelujen rahoituksessa.
Sosiaalijohto – Socialledning ry:n hallitus