1. Toimintaympäristö

Toimintavuonna 2023 hyvinvointialueiden aloitus 1.1.2023 ja palveluiden yhteensovittaminen jatkuu.

Kehittämistyön tueksi on menossa sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön rahoitusta kolmessa eri ”kehittämiskorissa”. Kehittämistyössä tullaan nostamaan sosiaalihuollon merkitystä terveydenhuollon rinnalla tasavertaisena toimijana.   Tavoitteena on vahvistaa palvelujen yhteen toimivuutta ja monialaista yhteistyötä.  Sosiaalialan prosessia on vahvistettava ja kirkastettava tulevaisuuden sote-keskusrakenteessa suhteessa asiakkaisiin ja monialaiseen yhteistyöhön ja johtamiseen. Sosiaalialan johtaminen uusissa sote -keskuksissa nousee tärkeäksi kysymykseksi.

Sote-muutos toteutettiin 21 hyvinvointialueen pohjalta sekä Helsingin erillisratkaisu, joilla on palvelujen järjestämisvastuu –   tuottamisvastuun jakautuessa yhteistyössä yksityisen palvelutuotannon ja järjestöjen kanssa, pääpaino julkisissa palveluissa. Kuntien roolia palveluntuottajana selvitetään lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Hyvinvointipalveluissa syntyy uusia yhdyspintoja kuntien ja hyvinvointialueiden välille.Muutoksella tavoitellaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämistä peruspalveluja vahvistamalla.

Lainsäädännön valmistelun kulttuuri on muuttunut. Valmistellussa lisätään osallisuutta. Strateginen työ kattaa aiempaan verrattuna pidemmän aikavälin. Sosiaalijohto antaa harkinnan mukaan lausuntoja uudistuksiin sekä valmistelussa oleviin lainsäädäntöihin.

Kokonaisuutena arvioiden Sosiaalijohto ry:n haaste jakaantuu kahteen osaan:

  1. Vaikuttaminen valtakunnan tasolla perustuu entistä enemmän epävirallisiin verkostoihin ja valmistelun taustatyöhön
  2. Sosiaalijohto ry:n jäsenet ovat entistä laajemmin mukana hyvinvointialueiden käytännön valmistelussa ja toteutuksessa. Sosiaalialan merkitystä tulee nostaa vahvasti esille valmistelussa.

2. Hallituksen toiminta

Yhdistyksen hallituksen toiminnassa painottuu suora vaikuttaminen valmisteluverkostoissa sekä kehittämisehdotusten ja kannanottojen tekeminen.

Hallitus valmistelee toimintasuunnitelman, jossa sovitaan kokousten ajankohdat, hallituksen jäsenten työnjako ja vastuualueet.

3. Talous

Yhdistyksen talous mahdollistaa hyvin suunnitellun vaikuttamistoiminnan ja yhdistys järjestää jäsenille suunnatun ajankohtaisseminaarin ammatillisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi sekä muihin yhdistyksen sääntöjen mukaisiin toimintoihin.

4. Edunvalvonta

Sosiaalijohto ry:n aseman vahvistaminen sekä sosiaalialan ammatillisen osaamisen ja johtamisen säilyminen edellyttävät kykyä toimia muuttuvassa sote-kentässä sekä yhdistys- että jäsentasolla. Sosiaalialan johtajilta edellytetään vahvaa ammatillista identiteettiä.   

Tavoite:

  • Sosiaalijohto ry hyödyntää jäsentensä asiantuntemuksen ja verkostot muuttuvassa tilanteessa
  • Yhdistys toimii aktiivisesti Talentian hallituksen alaisen Työelämän kehittämisryhmän kanssa sosiaalialan johtamisen kysymyksissä
  • Yhdistys järjestää sosiaalialan johtajien ammatti-identiteettiä vahvistavaa toimintaa.

5. Jäsenpalvelu

  • Yhdistys tiedottaa jäsenistöään ajankohtaisilla jäsenkirjeillä vähintään neljä kertaa vuodessa
  • Ammatillista yhteenkuuluvuutta varten yhdistys järjestää jäsenille suunnatun ajankohtaisseminaarin – Sosiaalihuollon 100 ensimmäistä päivää SoTessa 18.4.2023 Kokkolassa, jonka seminaariaineisto julkaistaan kotisivuilla

6. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tavoitellaan:

  • sosiaalihuollon ammattilaisia on sekä palvelun järjestämisen että palvelutuotannon organisaatioissa osana johtamisjärjestelmää sen eri tasoilla siten, että sosiaali- ja terveydenhuollosta muodostuu johdettu kokonaisuus
  • jäseniä aktivoidaan osallistumaan uusien sotekeskusten suunnitteluun ja toteutukseen
  • STM:n, Huoltaja-säätiön ja yhdistyksen yhteistyön rakenteita jatketaan
  • Sosiaalijohto ry vaikuttaa aktiivisesti sosiaalialan osaamiskeskusten rahoituksen vakauttamiseen ja ennakoitavuuteen sekä sosiaalihuollon tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen rakenteiden luomiseen alueellisesti ja valtakunnallisesti
  • Sosiaalihuollon tiedontuotannon vahvistaminen johtamisen ja päätöksenteon tukena osallistutaan valtion sosiaalityön tutkimusrahoituksen käytäntötutkimuksen arviointiin ja painopistealueiden suuntaamiseen.
  • Seurataan lainsäädännön kehittämistyötä ja annetaan lausuntoja.

7. Osallistuminen ja jäsenyydet

Sosiaalijohto ry:n edustajat vaikuttavat aktiivisesti eri verkostoissa. Yhdistys on yksi tukiverkosto asiakysymyksissä.

  • Sosiaalijohto ry on jäsenenä Lastensuojelun Keskusliitto ry:ssä
  • STM:n Sosiaalialan johtavien asiantuntijoiden verkosto

8. Tiedottaminen

  • Kotisivu on yhdistyksen pääkanava, jonne tuotetaan aineistoa yhdistyksen seminaarista ja muista tilaisuuksista
  • Tiedotuskanavana hyödynnetään aktiivisesti myös Twitteriä
  • Hallituksen jäsenet tuottavat aktiivisesti sisältöä yhdistyksen kotisivuille omalta vastuualueeltaan

9. Kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta

  • European Social Network on yhdistyksen kansainvälisen yhteistyön areena ja yhdistyksen jäsenet hyödyntävät ESN:n työryhmiä, seminaareja ja verkostoja aktiivisesti oman johtamistehtävänsä tukena
  • Yhdistyksen edustus ESN:n hallituksessa pyritään varmistamaan tulevaisuudessakin.
  • Yhdistyksellä on aktiivinen kanssakäyminen eurooppalaisten ja pohjoismaisten verkostojen kanssa