Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset peruttava 

Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin on vuonna 2027 kohdistumassa mittavia leikkauksia. Kyseisillä leikkauksilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnallisesti kriittisiin palveluihin. Leikkaukset ovat kohdistumassa muun muassa nuoriso-, kulttuuri, liikunta ja sotejärjestöihin. Järjestöihin on kohdistunut jo ennestään leikkauksia ja alkuvuoden STEA-päätösten pitkittyminen hankaloitti tilannetta entisestään. 

Julkisia palveluita ja sosiaali- ja terveysjärjestöjä yhdistää yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi ja osallisuus. Järjestöjen toiminta täydentää sosiaali- ja terveyspalveluita, edistää hyvinvointia ja terveyttä, lisää turvallisuutta ja vähentää syrjäytymistä. Lisäksi moni yhdistys tuottaa uusintarikollisuuteen ja rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavia palveluita, joissa myös vertaistyöllä on merkittävä rooli. Järjestösektori täydentää julkisen sektorin palveluita ja vastaa sellaisiin tarpeisiin, joihin julkinen sektori ei pysty vastaamaan.  

Järjestösektori tavoittaa niitä yhteiskunnan ja yhteisöjemme jäseniä, jotka syystä tai toisesta ovat pudonneet turvaverkon läpi tai eivät halua tai pysty ottamaan vastaan julkisen sektorin tuottamia palveluita. Leikkauksilla on väistämättä negatiivisia vaikutuksia niin yksilöiden pahoinvoinnin lisääntymisenä kuin jo nyt kuormittuneen julkisen sektorin kuormittumisena entisestään. 

Järjestöbarometrin vastausten perusteella leikkausten toteutuessa järjestöt joutuvat priorisoimaan sitä mille ryhmille jatkossa toimintaa voivat tarjota, supistamaan toimintaa ja irtisanomaan henkilöstöä. Vaarana on, että valtava määrä erityisryhmiin kohdistunutta asiantuntijuutta valuu hukkaan ja vertaistukeen pohjautuva toiminta sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikat vähenevät. 

Hallitusohjelman mukaan rikollisuuden torjumisessa panostetaan ennaltaehkäisyyn, juurisyiden tunnistamiseen ja rikosvastuun toteutumiseen. Ongelmien ratkaisemiseksi hallituksen on tarkoitus toteuttaa laaja joukko sekä pehmeitä että kovia toimenpiteitä. Laajamittaisten järjestökenttään, toimeentuloturvaan ja sote-palveluihin kohdistuneiden ja kohdistuvien leikkausten osalta ei ole riittävästi selvitetty niiden yhteis- tai kerrannaisvaikutuksia. 

Tutkimukset osoittavat, että rikollisella käyttäytymisellä ja alhaisella koulutustasolla on yhteys. Järjestöt ovat mahdollistaneet monelle rikostaustaiselle aidon koulutus- ja urapolun. Heistä moni on kiinnittynyt järjestöjen toimintaan ensin työkokeilun ja palkkatuen kautta, ja osan kohdalla urapolku on jatkunut myöhemmin oppisopimuskoulutuksen ja palkkatyön muodossa. Järjestöjen joutuessa supistamaan toimintojaan, on vaarana, että myös tämä merkittävä rikoksentorjuntatyön muoto vähenee. 

Järjestöillä on merkittävä paikkansa eri rikosseuraamusten täytäntöönpanossa, sillä moni järjestö toimii Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyökumppanina. Yhdistykset tarjoavat seuraamuksen suorittamisen toimintavelvoitepaikkoja, esimerkiksi yhdyskuntapalvelua suorittaville henkilöille. Yhdyskuntapalvelupaikoista on ollut jo vuosia valtava pula, ja tämä on vaikeuttanut rangaistusten suorittamista kohtuullisessa ajassa. On väistämätöntä, että leikkaukset tulevat heijastumaan myös tähän tärkeään yhteistyön muotoon, jolloin rangaistusten suorittaminen hankaloituu ja hidastuu entisestään. 

Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat mittavat leikkaukset on peruttava, sillä toteutuessaan niillä on merkittävät ja kauaskantoiset vaikutukset niin yksilöihin, yhteisöihin kuin koko yhteiskuntaankin. Mikäli järjestöiltä leikkaamisen toimenpiteisiin edetään, näyttäytyy hallitusohjelman tavoite rikollisuuteen vaikuttamisen näkökulmasta ristiriitaiselta. Lyhyellä tähtäimellä leikkaukset vaikuttavat säästöiltä, mutta niiden todellinen hinta maksetaan moninkertaisesti tulevien sukupolvien aikana. 

Rikosseuraamusala Talentia ry:n hallitus