Ihanan kamala lomalta paluu

Kesäloma alkaa olla lopuillaan ja on aika palata töihin. Sen lisäksi, että salasanat ovat mahdollisesti unohtuneet, saattaa mieleen hiipiä epäilys siitä, että mitä siellä töissä pitikään tehdä. Ehkä lomalle on tullut lähdettyä kiireellä, ehkä jokin projekti tai muu isompi asia on jäänyt kesken. Ehkä olet ollut superväsynyt kevään puristuksista, ja lomalle laskeutuminen on vienyt aikansa. Töissä on saattanut olla paljon muutoksia viime aikoina, ja asiat eivät ole ihan omassa hallussa. Se, millaisesta tilanteesta olet lomalle lähtenyt vaikuttaa osaltaan siihen, millaisella fiiliksellä palaat töihin. Yhtä lailla siihen fiilikseen vaikuttaa se, millainen lomasi on ollut. Toivottavasti lomalla on ollut aikaa hengittää, ihan vain olla ja nauttia niistä asioista, jotka palauttavat. 

On lomasi sitten ollut rento ja palauttava, elämän myrskyjen heittelemä tai kiireinen huvipuistoralli, sen vaikutus arjen alkaessa on rajallinen. Yhä enemmän on tutkimuksia siitä, miten loman palauttava vaikutus ei kestä muutamaa viikkoa pidempään, minkä takia on tärkeää kiinnittää huomio arjessa oleviin palauttaviin tekijöihin. Mieti arjen alkaessa muutama palauttava ja omaa hyvinvointia tukeva tekijä, jonka voit ottaa mukaan arkeen. Se voi olla lounastauon yhteydessä oleva lyhyt kävelylenkki, pieni hengähdystauko ennen kotiin lähtöä tai rauhallinen aamukahvi. Tärkeintä on, että sinulla on muutaman minuutin mittainen hetki, jolloin voit pysähtyä kuuntelemaan hetkeksi itseäsi ja hengittää muutaman kerran syvään. Laita se hetki esimerkiksi kalenteriin ylös, jolloin siitä on helpompi pitää kiinni.

Töihin palatessa on tosiaan syytä kiinnittää huomiota työrytmiin ja jos vain mahdollista, säädellä tahtia maltilliseksi. Anna itsellesi aikaa laskeutua takaisin arkeen. Työrupeama voi tuntua loman jälkeen mahdottomalta, varsinkin jos työpöydällä odottaa kasa yhteydenottopyyntöjä. Ennen kuin alat paniikissa käymään loman aikana kertyneitä töitä läpi, ota taas muutama minuutti aikaa ja hengitä. Tee itsellesi esimerkiksi listaa siitä, mikä tai mitkä asiat ovat ensisijaisesti hoidettavia ja rytmitä ensimmäiset viikot niin, että saat tehtyä päiväksi tai viikoksi suunnittelemasi asiat. Työhyvinvointia laskee se, jos on kokemus siitä, että asiat jäävät koko ajan kesken. Tällöin on syytä kiinnittää huomiota nimenomaan työmäärään sekä käytettävissä olevaan työaikaan, eikä piiskata itseään vielä kovempiin suorituksiin. 

Työpäivän jälkeen jokaisella odottaa erilainen arki vielä kotona. Joillakin on pieniä lapsia ja lapsilla saattaa olla menossa esimerkiksi koulun aloitus, paluu päiväkotiin tai harrastusrumban alkaminen, joissain perheissä nämä kaikki. Lomalta palatessa on hyvä huomioida se, missä tilanteessa muu perhe on ja millaisia vaiheita perheenjäsenet käyvät läpi. Tämä voi aiheuttaa turbulenssia, kun jokainen perheenjäsen yrittää omalla tavallaan tahkoa itseään takaisin arkirytmiin. Näistä asioista kannattaakin puhua ääneen. Lapsille voi esimerkiksi sanoa, että isää tai äitiä harmittaa, kun loma loppui ja arjen kiireet alkoivat. Yhtä lailla voi myös kertoa, jos arkeen ja töihin palaaminen tuntuu hyvältä. Lapsilta voi kysyä heidän ajatuksiaan loman loppumiseen liittyen ja sitten yhdessä perheenä miettiä keinoja helpottaa arkeen paluuta. 

Arjen kuormitustekijöitä on hyvä miettiä kokonaisuuksina. Arjessamme ei ole pelkästään työ, vaan siihen kuuluu myös esimerkiksi läheiset, harrastukset, vaativat ihmissuhteet, järjestötoiminta ym. velvoitteet. Saattaa olla, että suurimman osan vapaa-ajasta vie ikääntyneiden vanhempien hoitaminen tai kotona voi olla erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tällöin töihin palaaminen voi olla joko vapauttavaa tai sitten lisätä kiirettä entisestään. Toisilla taas työpäivän jälkeen ei ole juuri velvoitteita, mutta yhtä lailla esimerkiksi itsekseen elävien on hyvä kiinnittää huomiota omaan arkeen paluuseen. Jos on ollut taipumusta tehdä esimerkiksi paljon ylitöitä, on hyvä kysyä itseltään voinko tehdä vähemmän? Mihin haluan aikaani käyttää? Olet sitten lapsiperhearjessa taiteileva vanhempi, iäkkäiden vanhempien asioista huolehtiva läheinen tai itsekseen asuva työmyyrä, niin oman ajan arvostaminen on yhtä tärkeää. 

Arjen peruspilarien saattaminen kuntoon luo jo paljon arkeen voimavaroja. Näitä ovat ennen kaikkea riittävä ja hyvä uni, säännöllinen ja terveellinen ravinto sekä liikunta. Erityisesti väsyneenä ja nälkäisenä arjen pienetkin vastoinkäymiset saavat hillittömän suuret mittasuhteet. Huolehdi näistä perustarpeista ja pyri ottamaan pieni hetki sille, että suunnittelet arjen toiminnot näiden perustarpeiden ympärille. Muista myös tavata ystäviä ja tehdä asioita, jotka vievät pois työminän ääreltä. Varsinkin jos työsi on henkisesti kuormittavaa ja kohtaat haastavia tilanteita päivästä toiseen, niin tällöin vapaa-ajan merkitys korostuu. 

Kaiken kaikkiaan arki voi olla erittäin eheyttävää, kun siihen pääsee kiinni. Ja vaikka arjen pyörteissä alkaa tuntua siltä, että hallinta katoaa, niin aina on mahdollisuus pysähtyä. Usein lehtien otsikot ym. mediat hehkuttavat hyvää arkeen paluuta. Näihin liittyy usein kasa neuvoja (joita myös tässä tekstissä on) ja samalla kannustus laittaa elämä uuteen uskoon. Harvalla tällainen koko elämän muuttaminen kerralla onnistuu, mutta siitä saa kyllä mahdottoman ison stressin, jos siihen pyrkii. Niin sanottuja kesäkiloja ei tarvitse karistaa heti, eikä aloittaa uutta harrastusta tai olla aktiivisena vanhempainyhdistyksessä. Riittää, että lähtee arkeen mukaan ja muistaa kysyä itseltään, että miten minä voin juuri nyt. Muistaa pysähtyä itsen äärelle, hengittää hetken ja tehdä väliraportti. Ja jos siinä hetkessä tuntuu siltä, että kurkkua kuristaa ja stressi nostaa päätään, niin tekee jatkokysymyksen: mitä minä voin tehdä sille nyt, että oloni helpottuu. Jos taas tuntuu siltä, että arki rullaa kevyesti, niin voi kiinnittää huomiota siihen, mikä siinä erityisesti toimii ja lisätä sen painoarvoa. 

Lopuksi vielä harjoitus, jonka voi tehdä joka päivä esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa. Sen sijaan, että katsoisit puhelinta tai tv-sarjaa, laita silmät kiinni ja kuvittele mielessäsi joki. Kuvittele miten vesi virtaa joessa. Anna sitten mieleesi tulla päivän aikana tapahtuneet ikävät asiat ja anna niiden mennä yksi kerrallaan veden vietäväksi. Anna virran kuljettaa ikävää asiaa pois. Kun olet tehnyt tätä itsellesi sopivan ajan (esimerkiksi muutaman minuutin), niin kiinnitä vielä huomiota päivässä olleisiin hyviin asioihin. Ne voivat olla ihan pieniä, vaikka se kahvitauon hyvä vitsi tai se, että lounaalla oli hyvää ruokaa. Viivy hetki näiden myönteisten kokemusten äärellä ja hengitä syvään, anna hyvänolon tunteen vallata kehosi. Tällaisella harjoituksella saat rauhoitettua kehosi ja samalla mielesi päivän tapahtumista. Joskus kuitenkin on päiviä, kun mikään ei suju. Tällöin voi yhtä lailla todeta, että olipa paska päivä. Myös sen salliminen itselle on aivan yhtä tärkeää kuin hyvän kokeminen. Tsemppiä siis syksyyn ja arjen hallintaan. Joskus voi kääntää katseen myös jo seuraavaan lomaan ja hakea siitä motivaatiota. 

Kaisa Hallberg-Virtanen

vankilapsykologi

psykoterapeutti