Lausunto POHDE:n järjestämissuunnitelmaan 2023–2025

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry:n lausunto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmaan 2023–2025  

Lausunto on lähetetty 30.9.2022.

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää järjestämissuunnitelman tavoitetta vahvistaa ennaltaehkäiseviä ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluita hyvänä. Samalla Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää erittäin tärkeänä, että järjestämissuunnitelma on aidosti sote-palveluiden kehittämis- ja muutosohjelma, ei sosiaalipalveluiden leikkaus- tai supistamisohjelma. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää tärkeänä, että järjestämissuunnitelmassa vuosille 2023–2025 tehdään konkreettisesti näkyväksi, miten varhaiset ja ennaltaehkäisevät palvelut kutsuvat asiakkaita toimijuuteen eivätkä aseta asiakkaita toiminnan kohteiksi, rakenna kynnyksiä tarvittavien palvelujen piiriin pääsemiseksi ja laita asiakasta jonoon odottamaan, jolloin korjaavien palveluiden tarve ja kustannukset vain kasvavat.

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry haluaa kiinnittää järjestämissuunnitelmassa huomiota erityisesti sosiaalipalveluiden merkittävään asemaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tukemisessa. Olemme huolissamme siitä, että järjestämissuunnitelmassa näkyy vahvasti terveydenhuollollinen painotus. On kuitenkin tosiasia, että joka viides suomalainen käyttää vuosittain sosiaalipalveluita. Maanlaajuisesti kunnallisista sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista sosiaalihuollon kustannukset ovat 6,7 miljardia, erikoissairaanhoidon 6,9 miljardia ja perusterveydenhuollon 3,3 miljardia. Sosiaalihuolto on teollisuuden jälkeen maassamme toiseksi suurin työllistävä ala.

Osaava, hyvinvoiva ja osallistuva henkilöstö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalveluiden strategiassa erityisesti kohdat 7–12 “Parhaat osaajat –
rohkeasti uutta” koskevat henkilöstöä, mutta strategian linjaukset eivät juuri näy järjestämissuunnitelmassa. On silmiinpistävää, miten ohuesti strategian henkilöstöä koskevia tavoitteita käsitellään järjestämissuunnitelmassa. Järjestämissuunnitelma katsoo hyvinvointipalveluita ja niiden kehittämistä painottaen liikaa organisaatiolähtöistä näkökulmaa. Ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa ei ole laadukkaita ja vaikuttavia sote-palveluita.

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää tärkeänä, että sote-henkilöstö otetaan aidosti mukaan toiminnan kehittämiseen ja sote-alan korkeasti koulutettujen työntekijöiden asiantuntijuus hyödynnetään täysimääräisesti. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on varmistettava sosiaalialan korkeakoulutettujen tai ylipäänsä sote-alan ammattilaisten rekrytoinnin ja työssä pysymisen. Hyvinvoivat työntekijät ovat vaikuttava resurssi sekä työnantajalle että asiakkaille.

Järjestämissuunnitelmassa asetetaan paljon vaatimuksia työntekijätasolle palveluiden sujumisessa ja vaikuttavuudessa. Siksi on tärkeää, että järjestämissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota tekijöihin, jotka vaikuttavat myönteisesti henkilöstöpulan ratkaisemiseen sote-alalla. Työntekijöiden työhyvinvointia tukevat riittävät resurssit, kannustava palkka, lähijohtamisen turvaaminen, terveelliset työtilat sekä työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työolosuhteisiin ja työn kehittämiseen. Järjestämissuunnitelmasta ei avaudu toiminnan konkreettinen organisaatiorakenne tai johtamisjärjestelmä. Tällä hetkellä sosiaalialan korkeakoulutetut jäsenemme ovat aidosti huolissaan omasta jaksamisestaan, vallitsevasta henkilöstövajeesta ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön osalta sekä työntekijöiden lisääntyvästä vaihtuvuudesta. Työhyvinvoinnin uhkana on myös lähiesihenkilöiden roolin siirtyminen liian kauas perustyöstä ja liian suuri määrä alaisia, jolloin esihenkilön tuki työntekijälle ei mahdollistu riittävästi.

Tasa-arvoiset, ennaltaehkäisevät palvelut

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry kysyy, toteutuuko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalveluiden järjestämissuunnitelmassa aito alueellinen tasapuolisuus palveluiden saatavuudessa. Joutuvatko Pohjois-Pohjanmaan reuna-alueiden asukkaat liian epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa kaupunkikeskusten palveluihin? Järjestämissuunnitelmassa on rakennettu palveluiden toteuttamista paljon digipalveluiden varaan, ja siinä esitetään useita lähipalveluiden karsimiskohteita. Sote-palveluissa sosiaalinen ulottuvuus on kuitenkin yksilön hyvinvoinnin kannalta erittäin merkityksellistä. Palveluiden saatavuus, asiakkaan aito kohtaaminen, työntekijän läsnäolo ja asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden ydintä. Pidämme erittäin tärkeänä, että järjestämissuunnitelmassa kiinnitetään huomioita riittävään, alueellisesti tasa-arvioiseen resurssointiin palveluiden järjestämisessä.

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää hyvänä sitä, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia ja järjestämissuunnitelma integroivat yhteen sote-palvelut saumattomaksi palvelurakenteeksi, ja että siiloutunut palvelujärjestelmä puretaan. Asiakaslähtöiset palvelut eivät pompottele asiakasta paikasta toiseen. Tämä pitkään jatkunut trendi on ehdottomasti katkaistava. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää kuitenkin tärkeänä, että huomiota kiinnitetään siihen, ettei palveluiden integraatio määrity vain perus- ja erikoissairaanhoidon integraatioksi, vaan koskee koko palvelurakennetta ja -kokonaisuutta, missä SO on vahvasti osa sote-palveluita. Järjestämissuunnitelmassa sosiaalipalveluiden keskeinen positio jää valitettavan piiloon.

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry kysyy myös, onko hyvinvointialueella ja järjestämissuunnitelmassa yhtenäinen näkemys peruspalvelujen ja erityispalvelujen tehtävänjaon osalta. Mitä ovat ne peruspalvelut, joita aiotaan vahvistaa? Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry on huolissaan siitä, että ennaltaehkäisevän työn positio jää järjestämissuunnitelmassa liian epämääräiseksi. Järjestämissuunnitelma jättää paineet ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämisessä peruskunnan harteille. Jääkö peruskuntaan riittävästi resursseja ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttamiseksi? Samoin järjestämissuunnitelmassa nähdään tarve järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluille, mutta konkretia yhteistyön ja palvelupolkujen osalta puuttuu kokonaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää järjestämissuunnitelman tavoitetta siitä, että lapset, nuoret tai perheet saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti kotiin tai arjen ympäristöön erittäin tärkeänä. Tällöin raskaimpia palveluita käyttävien osuus vähenee. Perhekeskusten palveluissa tulee vahvasti huomioida asiakaslähtöisyys ja se, että palvelut ovat aidosti saatavilla, eivätkä aseta lapsia, nuoria ja perheitä jonoihin tai ohjaa toisaalle. Palveluiden tulee jalkautua lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin, olla siis lähellä. Tämä haastaa myös vahvistamaan alueellista tasa-arvoisuutta sekä ehkäisevällä tasolla että akuuteissa tilanteissa. Erityisesti nuorten tavoittaminen ennaltaehkäisevässä mielessä vaatii jalkautumista nuorten omiin kasvu- ja toimintaympäristöihin ja vahvasti sensitiivistä työotetta. Järjestämissuunnitelma luottaa liikaa siihen, että lapsi, nuori tai perhe kävelee aina itse palveluiden luokse.

Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamisen näkökulmasta on hämmentävää, että järjestämissuunnitelmassa kärki on lastensuojelussa, mikä on kuitenkin erityistason palvelua. Järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että lastensuojelun asiakasmäärä vähenee 10 prosenttia. Pidämme hämmentävänä sitä, että tavoitteeksi asetetaan asiakasmäärän prosentuaalinen väheneminen. Lähtökohtaisesti lastensuojelun asiakasmäärän vähentäminen voisi olla ennemminkin näyttönä tai mittarina siitä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut vahvistavat hyvinvointia ja että palvelut ovat oikea-aikaisia. Nyt tavoite antaa kuvan siitä, että järjestämissuunnitelmassa painotetaan ensi sijassa määrällisiä tavoitteita laadullisten tavoitteiden sijaan. Tosiasia on kuitenkin, että suunnitelman kolmen vuoden aikaperiodi asettaa ko. tavoitteen nykytilanteessa valitettavan epärealistiseksi. Tänä päivänä lastensuojelun palveluihin joudutaan jonottamaan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on lakisääteinen ja työn vaativuuteen nähden erittäin perusteltu asiakasmäärän rajaus.  Yhteiskunnassamme ja erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla on todellisuutta lasten, nuorten ja perheiden eri tasoisten palveluiden valtava tarve. Samanaikaisesti meillä on valtava resurssipula
mm. sosiaalityöntekijöistä, kuraattoreista, psykologeista, ja lapsi- ja nuorisopsykiatreista.

Järjestämissuunnitelmassa jää valitettavan avoimeksi se, mitä yhteistyö peruskuntien kanssa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi on. Miten ja missä yhteistyötä tehdään? Mitä sekä palvelujen että henkilöstön resurssit ovat perustasolla?  Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry toteaa, että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta järjestämissuunnitelma jää valitettavan keskeneräiseksi eikä se tee riittävästi näkyväksi kaikkea sitä hyvää palvelujen kehitys- ja tutkimustietoa, mitä alueella on jo pitkään tehty. Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, että työikäisten palvelut eivät juurikaan näy järjestämissuunnitelmassa. Missä työikäiset, jotka tarvitsevat palveluita, kohdataan? Mihin esim. työttömät aikuiset (yli 29–64-vuotiaat), jotka ovat palveluiden piirissä tällä hetkellä, sijoittuvat järjestämissuunnitelmassa? Entä mihin terveyssosiaalityö asemoituu?

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten kasvava määrä on tosiasia ja lisääntyvät palvelutarpeet haastavat miettimään uudenlaisia keinoja vastata palvelutarpeisiin. Järjestämissuunnitelmassa todetaan, että ikäihmisten palveluihin luodaan yhtenäinen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää tavoitetta hyvänä, mutta kysyy, jäävätkö ikäihmisten palvelutarpeen arviot liian terveydenhuolto painotteiseksi? Vanhuspalvelut ovat isolta osaltaan kuitenkin sosiaalihuollon palveluita. Mikä paikka sosiaalihuollon erityisosaamisella, gerontologisella sosiaalityöllä ja geronomeilla/sosionomeilla on ikäihmisten palveluissa? Vanhuspalvelulaki määrittää, että erityistä tukea tarvitsevan palvelutarpeen arvion tekee gerontologiseen sosiaalityöhön erikoistunut sosiaalityöntekijä.

Pidämme järjestämissuunnitelman tavoitetta levittää Seniorineuvola –toimintamallia koko PohjoisPohjanmaalle hyvänä tavoitteena vahvistamassa ennalta ehkäiseviä palveluita. Kunnassa voi olla Siikajoen tapaan hyvän mielen työntekijä, joka on osa ns. matalan kynnyksen palvelua. Onko jatkossa tämän tyyppinen palvelu peruskunnan tuottamaa palvelua vai hyvinvointialueen tuottamaa palvelua? Mitä jää peruskuntaan ikäihmisten ennaltaehkäiseväksi palveluksi, jos matalan kynnyksen palvelut siirtyvät hyvinvointialueen tuottamaksi palveluksi?

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry haluaa kiinnittää järjestämissuunnitelmassa huomiota paljon hoivaa ja tukea tarvitsevien ikäihmisten palveluihin. Vastuutyöntekijän rooli jää järjestämissuunnitelmassa liian avoimeksi ikääntyneiden palveluissa ja vammaispalveluissa. Resurssipula palvelujärjestelmässä aiheuttaa tällä hetkellä sen, että ikääntynyt henkilö kulkee edestakaisin kodin ja laitospalveluiden välillä. Kotihoidon puutteellinen kriteeristö asettaa ikääntyneen ja omaishoitajan tilanteen äärimmillään epäinhimilliseksi. Mihin järjestämissuunnitelmassa esitetty laitos- ja palveluasumispaikkojen vähentäminen johtaa? On kuitenkin tosiasia, että ikääntyneiden ja muistisairaiden määrä lisääntyy sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella että globaalisti. Esimerkiksi Oulussa tehdään 30 muistisairausdiagnoosia kuukaudessa. Onko riskinä se, että ikääntynyt henkilö sidotaan kotiin digipalveluiden turvin ilman mahdollisuutta elintärkeisiin sosiaalisiin kontakteihin? Järjestämissuunnitelmassa on tavoitteena myös yhteisöllisen asumisen vahvistaminen. Mitä yhteisöllinen asuminen konkreettisesti tarkoittaa osana ikääntyvien palvelupolkua?

Järjestämissuunnitelmassa on positiivista se, että ikäihmisten perhehoitoa halutaan vahvistaa. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää tärkeänä, että ikäihmisten omais- ja perhehoitajilla on käytettävissä riittävät tukirakenteet toteuttaa tärkeää hoiva- ja huolenpitotehtävää. Kuitenkin on huomioitava, että perhehoito ei sovellu henkilöille, esimerkiksi muistisairaille, jotka tarvitsevat apua tai tukea ympärivuorokautisesti.

Talentia Pohjois-Pohjanmaa näkee järjestämissuunnitelmassa riskinä sen, että ikäihmisten palveluihin jää liikaa katvealueita resurssien puutteen vuoksi. Järjestämissuunnitelma luottaa paljon ennakoituihin palvelutarpeisiin, ikääntyvien omatoimisuuteen ja digiosaamiseen.  Ikäihmisten palveluissa työskentelevät kohtaavat arjessa paljon ennakoimattomia tarpeita, joihin nopea vastaaminen vahvistaa ikäihmisen inhimillistä kohtelua. Nopeasti saatavilla olevan lähihoivan tarve tulee vahvistumaan.

Olemme kaikki tietoisia olemassa olevista työntekijöiden rekrytointivaikeuksista ikäihmisten palveluissa. Alalle koulutetaan erilaisia hoivatyöntekijöitä hoiva- ja huolenpitopalveluihin. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry on kuitenkin huolissaan rakenteellisesta ja ammatillisesta eriarvoistumiskehityksestä. Koulutetaanko sote-työmarkkinoille ammattiryhmiä, jotka eivät tule pärjäämään palkallaan ja joutuvat turvautumaan viimesijaiseen toimeentuloturvaan?

Vammaisten palvelut

Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää hyvänä, että vammaispalvelut kootaan hyvinvointialueella yhteisiin palveluihin, jotka vahvistavat vammaisten henkilöiden yhdenmukaisia palveluja. Hyvinvointialueella on huolehdittava, että vammaispalvelulain mukaiset palvelut kuuluvat myös muistisairautta sairastaville ihmisille. Yhä useampi sairastuu muistisairauteen jo työikäisenä. Heidät on huomioitava omana erityisryhmänään. Työikäisenä sairastuneille on oltava omia päivätoiminta-, kuntoutusja asumispalveluita.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vakavat riippuvuusongelmat ovat hälyttävän yleisiä Pohjois-Pohjanmaan alueella niin nuorten, aikuisten kuin ikääntyneiden keskuudessa. Järjestämissuunnitelmassa on hyviä avauksia kotiin vietävien palveluiden suhteen. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry haluaa kiinnittää huomiota siihen, että päihdepalveluita tulee saada tasa-arvoisin kriteerein koko hyvinvointialueella. Monissa tilanteissa päihdepalveluiden piiriin tai tarpeenmukaiseen kuntouttavaan hoitoon pääsy näyttäytyy asiakkaalle
vaikeana.

Palvelujärjestelmä ei edelleenkään pysty kohtaamaan ihmisiä, joilla on haastava, mutta yleinen kaksoisdiagnoosi. Päihdeongelmat vaikeuttavat tai estävät kokonaan mielenterveyspalveluiden oikeaaikaista saamista. Toisaalta mielenterveyskuntoutujille, joilla on akuutti päihdeongelma, on tarjolla heikosti sekä terveydenhuollon- että sosiaalihuollon palveluita, esimerkiksi asumispalveluita. On
tärkeää, että osana palvelurakenteen uudistusta mielenterveys- ja päihdepalveluihin rakennetaan
vahva sosiaalisen asiantuntemus ja osaaminen. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyy sairausnäkökulmaa laajempi sosiaalinen viitekehys, joka aiheuttaa monenlaisia arjen ongelmia sekä asiakkaalle, hänen perheelleen ja lähiyhteisölleen. Päihdeongelmainen tai peliriippuvainen henkilö tarvitsee kunnioittavaa ja luottamusta herättävää kohtaamista, järjestelmällistä tukea ja tarvittaessa
myös kuntouttavaa laitoshoitoa. Laitoskuntoutukseen järjestämissuunnitelma ottaa hälyttävän kielteisen kannan. Päihdeongelmien hoitaminen pelkästään avohoidossa on erittäin haastavaa. Päihdepalveluissa tulee päästä tasa-arvoisuuteen niin, että palvelutaso nostetaan hyvälle tasolla koko hyvinvointialueella.

Sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen tiimityön vaatimus. Mielenterveyden ongelmat vaativat oikea-aikaista hoitosuhdetta ja tarvittaessa sosiaalipalveluiden tukea kotiin. On tärkeää tunnistaa kehittämistyössä mielenterveyden ongelmien sosiaalinen luonne: yksinäisyys ja arkisen toimintakyvyn puutteet ovat asioita, joissa voidaan tukea ja ongelmien pitkittymistä ehkäistä sosiaalipalveluiden avulla. Erilaiset sosiaaliohjauksen
ja avustamisen palvelut tulee ottaa käyttöön koko hyvinvointialueella. Toisaalta pitkään sairastaneiden ja vakavasti oireilevien henkilöiden kohdalla on liian usein tilanne, että kokonaisvastuu asiakkaan tilanteesta jää sosiaalityöntekijän harteille, eikä omatyöntekijää terveydenhuollosta saada työskentelyyn mukaan. Tällaisia tilanteita ei synny, kun luodaan toimiva yhteinen tiimi.

Palveluasumisessa on oleellista kehittää palveluverkkoa kevyempien palveluiden tasolla riittävästi,
ennen kuin voidaan vähentää tehostettua palveluasumista. Tämä koskee niin ikäihmisten, vammaisten henkilöiden kuin päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluasumista.

Rakenteellinen sosiaalityö

Hyvinvointialueella on aika ottaa vakavasti sosiaalihuoltolain velvoite rakenteellisesta sosiaalityöstä. Sosiaalityössä työntekijän velvollisuus on tutkia, koota ja viedä eteenpäin työssä saamaansa tietoa ilmiöistä, jotka vaikeuttavat heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkät jonot palveluihin, palveluiden katvealueet tai asiakasta syrjivät käytännöt. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry pitää tärkeänä, että hyvinvointialueelle luodaan rakenteita ja toimintatapoja, jossa sosiaalialan asiantuntijat yhdessä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa voivat vahvistaa
rakenteellisia sosiaali- ja terveyspalveluja.