Toiveena työrauhaa ja työhyvinvointia – Tuloksia Talentia Helsingin toimitilakyselystä Helsingin kaupungin työntekijöille

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Helsinki ry. toteutti Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelevälle jäsenistölleen kyselyn monitoimitiloista ja sisäilmasta maaliskuussa 2018.

Sähköiseen kyselyyn vastasi 69 jäsentä. Vastaajat työskentelivät useissa eri toimipisteissä Helsingin kaupungilla. Useampia mainintoja saivat esimerkiksi Itäkadun perhekeskus, Kalasataman hyvinvointi- ja terveyskeskus sekä Siltasaarenkatu 13:n toimitilat.

Kyselyssä paneuduttiin monitoimitiloihin, joihin kaupunki on laajasti siirtämässä sosiaalipalveluitaan. Vastaajista noin neljännes ilmoitti jakavansa työtilansa yhden kollegan kanssa, noin neljännes 2-5 kollegan ja noin neljännes yli kymmenen kollegan kanssa. Osa vastaajista ilmoitti jakavansa yhteisen työtilan jopa 50-60 työntekijän kesken. Vastauksissa toivottiin mittavassa määrin omaa työhuonetta, tai vähintään mahdollisuutta vetäytyä tekemään rauhassa erityistä keskittymistä vaativaa työtä.

Annetuista vastausvaihtoehdoista monitoimitiloissa työskentelyn myönteisiksi puoliksi kyselyssä koettiin se, että konsultaatio kollegan kanssa helpottuu. Toisaalta konsultaation kerrottiin myös vaikeutuvan, sillä keskustelu tiloissa häiritsee muita, eri työtä tekeviä työntekijöitä. Suuri osa koki, ettei monitoimitiloissa ole mitään myönteisiä puolia. Lähes jokainen kertoi monitoimitilojen kielteisiksi puoliksi sen, että työhön tulee keskeytyksiä. Siten suurin osa koki työtehon laskevan monitoimitiloissa. Lähes kaikki kokivat myös fyysisten työolojen, eli esimerkiksi hengitysilman laadun ja melutason, heikkenevän monitoimitiloissa. Yli kaksi kolmasosaa vastanneista koki monitoimitiloilla olevan kielteisiä vaikutuksia asiakastyöhön.

“Stressi lisääntyy jatkuvan paikanvaihdon takia, aikaa menee huonevarauksiin eli työtä tehdään huone edellä eikä asiakaslähtöisesti, huoneet sopimattomia sosiaaliohjaustyöhön.“

“Salassapito vaarantuu, vaikea keskittyä, ei voi rauhoittua, mitä työ vaatisi asiakastapaamisten välissä.”

“Töihin tullessa epävarmuus siitä, löytääkö työpisteen.”

”Tarvittavat työvälineet eivät mahdu kunnolla työpisteelle.”

Sosiaalialan vaativaan asiantuntijatyöhön, kuten esimerkiksi lastensuojelun avohuollon sosiaalityötekijän työhön, sisältyy paljon erityistä keskittymistä ja paneutumista vaativaa kirjallista työskentelyä. Esimerkiksi huostaanottopäätöstä tehdessään sosiaalityöntekijä joutuu paneutumaan laajaan aineistoon lapsen tilanteesta ja koostamaan sen yhtenäiseksi, laadukkaaksi ja erittäin tarkoin harkituksi ja perustelluksi tekstiksi. Päätöksenteolle on myös tarkat aikarajat, joissa kirjallisten päätösten tulee valmistua. Laadukasta päätöstekstiä vaaditaan sekä lapsen edun näkökulmasta että työntekijän oikeusturvan kannalta. Talentia Helsinki haluaa kysyä, noudatetaanko muilla toimialoilla kaupungin toimitilastrategiaa tilatehokkuuden edistämisestä samoin kuin sosiaali- ja terveystoimialalla, laajemmin pohtimatta työn luonnetta ja erityistarpeita? Työskentelevätkö muilla toimialoilla vastaavan paineen alla työskentelevät suurissa monitoimitiloissa vailla mahdollisuutta rauhalliseen työskentelytilaan?

Monitoimitilojen moninaiset haasteet

40 prosenttia vastaajista kertoi, että työpaikalla on tehty säännöt monitoimitilassa työskentelyyn. Näin eräs vastaaja kuitenkin kuvasi sääntöjenkin noudattamisen hankaluutta: “Monitoimitilassa työskentely vaatii yhteiset säännöt viihtyvyyden kannalta. Toisaalta säännöt ym. tekevät sen, että kokee koko ajan hieman huonoa omaatuntoa kun ei ihan pysty noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Esimerkiksi ’keskustelut työkaverin kanssa käydään muualla kuin monitoimitilassa’, ’puhelut hoidetaan puhelinhuoneessa’ (joskus on päästävä takaisin koneelle puhelun aikana) jne.”.

Yli puolet vastanneista kertoi, että on joutunut harvoin tai ei koskaan monitoimitilassa tilanteeseen, ettei vapaata työtilaa olisi saatavilla. Kuusi vastaajaa kertoi kuitenkin joutuvansa tällaisiin tilanteisiin päivittäin, yhdeksän vastaajaa viikoittain ja seitsemän vastaajaa muutaman kerran kuukaudessa. Siirtyminen työpisteeltä toiselle työpaikan aikana ja omien tavaroiden kuljettelu koettiin kuitenkin yleisesti työaikaa vieväksi asiaksi.

Merkittävänä ongelmana tuotiin esiin se, että työskentelytilojen sisäilma ei riitä, koska tilat on mitoitettu pienemmälle määrälle ihmisiä kuin mitä niissä työskentelee. Tämän kuvasivat ongelmaksi myös vastaajat, jotka eivät työskennelleet varsinaisissa monitoimitiloissa, mutta jaetuissa työhuoneissa yhden tai muutaman kollegan kanssa.

”Jo valmiiksi oli tiedossa, ettei sisäilma riitä työntekijämäärään nähden, mutta silti työntekijöitä vain lisättiin tiloihin.”

Vastausten perusteella monitoimitilat työskentelytilana ovat vaikuttaneet työpaikan vaihdoksiin ja moni kertoo ainakin harkitsevansa työpaikan vaihtoa monitoimitilojen takia. Talentia Helsinki ry.:n tietojen mukaan työntekijöitä on ollut erittäin vaikea rekrytoida etenkin Itäkadun perhekeskukseen ja työntekijöitä on lähtenyt kaupungilta Itäkadun tiloihin siirtymisen vuoksi.

Myös sisäilmaongelmat yleisiä

Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi kokeneensa sisäilmaongelmista johtuvia terveysvaikutuksia tiloissa, joissa työskentelee. Toki on otettava huomioon, että kyselyyn vastaavat todennäköisemmin ne, jotka ovat näitä ongelmia kokeneet. Silti etenkin kyselyn avovastaukset kuvaavat sosiaali- ja terveystoimialan toimitiloissa esiintyviä, suhteellisen laajoja sisäilmaongelmia, joista Talentia Helsinki ry.:n jäsenistö on pitkäaikaisesti ollut huolissaan. Lähes puolet kyselyyn vastanneista kertoi, että havaittuihin sisäilmaongelmiin on puututtu. Suuri osa vastaajista totesi avovastauksissaan, että tutkimuksia on tehty, mutta niillä ei ole ollut toivottuja vaikutuksia.

Lähes puolet vastaajista kertoi, ettei tiedä, miten Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan sisäilmaongelmiin pitäisi puuttua. Noin 40 prosenttia vastaajista kertoi, että työsuojelu on ollut mukana selvittämässä sisäilmaongelmia. Myös työterveyshuolto on ollut mukana selvittämässä ongelmia suuressa osassa vastauksia. Noin 70 prosenttia vastaajista kertoi, ettei koe saaneensa riittävästi tietoa sisäilmaongelmista työntekijänä tai työnhakijana.

”Minä sekä moni muu kollega on sairastunut, osa vakavastikin. Itsellä alkoi oireet kun täällä aloitin, aikaisemmin mitään tällaista ei ole ollut enkä pahemmin ollut sairaanakaan. Ketään esimiestä tai muuta vastuuhenkilöä ei näyttänyt kiinnostavan, asialle ei tehty mitään. Kun vaihdoin työhuonetta oireet helpottivat, mutta eivät täysin. Työterveydestäkään ei saanut mitään apua tilanteeseen. Erittäin huonosti hoidettu! Täällä moni oirehtii ja on yleinen tieto, että sisäilmaongelmia on. Kukaan ei vaan asialle tee mitään.”

”Sisätilaongelmia selvitettiin jo melko pitkälle. Kun henkilö, jolla vahvoja oireita, vaihtoi työpaikkaa pois kaupungilta koko asia ’unohtui’. Ihmiset eivät jaksa enää olla pienten oireiden takia yhteydessä työterveyteen, kun tuntuu ettei mitään koskaan tapahdu.”

Työntekijöiden näkökulma ja hyvinvointi keskiöön

Talentia Helsinki ry. vaatii, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala ottaa huomioon kyselyssä nousevat työntekijöiden kokemukset sekä nykyisten työntekijöiden työhyvinvoinnin että rektytoinnin näkökulmasta. Vaadimme, että monitoimitilat pitää vähintään toteuttaa kunnolla siten, että tiloissa on varmistettu riittävä sisäilma, toimivat käytännöt sekä riittävästi erilaisia työskentelytiloja työn luonteen lähtökohdista, ei tilojen. Vaadimme, että työntekijät otetaan aidosti mukaan tilojen suunnitteluun ja niiden soveltuvuutta kuhunkin työhön seurataan. Sosiaali- ja terveystoimialan olisi syytä kiinnittää huomiota viime vuosina laajasti uutisoituihin tutkimuksiin, joiden mukaan monitoimitiloissa – tai avokonttoreissa, joiksi monia Helsingin kaupungin tiloja kai voidaan nimittää – työn tuottavuus laskee ja sairauslomat lisääntyvät.

Sisäilmaongelmien osalta Talentia Helsingin jäsenistön näkökulmasta herää väistämättä kysymys, miksi sosiaalialan yksiköihin suhtaudutaan kuin toisen luokan työntekijöinä, joiden kokemuksilla ei tunnu olevan merkitystä? Jäsenistömme muistaa viime vuosilta esimerkkejä, joissa toiset kaupungin virastot muuttavat pois toimitiloista, joissa on todettu sisäilmaongelmia, ja sosiaali- ja terveystoimialan yksiköt muuttavat tilalle. Sosiaalialan työhön sisältyy monia eri tavoin kuormittavia tekijöitä, joten Talentia Helsinki ry. edellyttää kaupunkia tekemään toimia sen eteen, että sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttamat fyysiset oireet ja sairaudet eivät lisäisi työntekjöiden kuormitusta entisestään.

Kyselymme vastausten perusteella Helsinki ei ole maailman toimivin kaupunki työskennellä. Kiitämme sosiaali- ja terveystoimialan panostusta liikkuvaan työhön ja etätyöhön. Moitimme suunnittelematonta siirtymistä monitoimitiloihin ja puuttumattomuutta sisäilmaongelmiin. Toivomme lisää vuoropuhelua työntekijöiden kanssa ja työhyvinvoinnin paranemista!

Vastaamme mielellämme lisäkysymyksiin kyselyn tuloksista: helsinki.pj@talentia.fi

Sitaatit ovat kyselyn avovastauksista.