Terveiset HeTan kuntavaalipaneelista

Talentia Helsingin kevään Sosiaaliklubi järjestettiin 8.3.2017 suurena kuntavaalikeskusteluna.

Noin 40 hetalaista osallistui ajankohtaiskeskusteluun ruoan ja viinin nauttimisen lomassa ravintola Factoryssa Helsingin keskustassa. Petra Salovaaran puheenjohtamaan paneeliin osallistuivat helsinkiläiset kuntavaaliehdokkaat Sandra Hagman (vas.), Katrina Harjuhahto-Madetoja (kok.), Jukka Ihanus (kesk.), Timo Kontio (sd.), Anette Kuusela (ps.) ja Laura Nordtröm (vihr.). Tilaisuuden avasi lastensuojelun kokemusasiantuntija Vilma Vähämaa, jonka puheenvuoroa nuorten äänen kuulemisen tärkeydestä kaikki ehdokkaat kiittelivät.

Keskustelu tilaisuudessa pyöri odotetusti tulevan sote-uudistuksen vaikutuksissa, vaikka jopa sen kaatumista arvailtiin tai ainakin toivottiin useammankin ehdokkaan suulla. Helsingin kaupungilla työskentelevien hetalaisten asiat puhuttivat myös odotetusti yleisöä ja panelisteja. Työntekijöiden pysyvyyteen ja työhyvinvointiin panostamista pidettiin yleisesti tärkeänä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä tällä vaalikaudella toiminut Laura Nordström nosti esiin lastensuojelun vetovoimahankkeen ja tavoitteet sosiaalityöntekijöiden hyvinvoinnista. Sosiaalityöntekijäkohtaiset asiakasmäärät on myös tarkoitus selvittää ja miettiä, miten ne saataisiin suositusten mukaisiksi. Katrina Harjuhahto-Madetoja nosti esiin sen, että sosiaaliala ansaitsisi hyvää johtamista.

Yksittäisinä sosiaalialan sektoreina lastensuojelun lisäksi esiin nousi myös maahanmuuttoyksikön tilanne. Yksikössä työskentelevä yleisön jäsen kertoi, millaisessa kriisissä yksikkö, sillä sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärät ovat valtavia ja suuren paineen vuoksi työntekijöitä on myös irtisanoutunut runsaasti, mikä vaikeuttaa tilannetta ennestään. Asian esiin nostanut hetalainen tiedusti myös, millä tavalla Helsingin kaupungin erittäin byrokraattisessa linjaorganisaatiossa oikein voi vaikuttaa ja saada työntekijöiden äänen kuuluviin. Puheenvuoro sai yleisöltä ansaitut aplodit. Esiin otettiin myös Helsingin kaupungin kilpailutukset etenkin vammaispalveluissa ja laatukriteerien ja henkilöstöresurssien jääminen syrjään niissä. Myös tilakysymykset ja kaupungin tavoitteet niissä herättivät keskustelua.

Laura Nordström vastasi yleisökysymykseen sosiaali- ja terveyslautakunnan roolista. Hän kertoi lautakunnan perustehtävän olevan käytännössä käyttösuunnitelman tekeminen. Yksityiskohdat ovat virkamiesjohdon päätettävissä. Jos lautakunta suosittaa esimerkiksi työnohjauksen lisäämistä, viraston päälliköiden ei periaatteessa tarvitse tehdä mitään, mutta pehmeä ohjausvaikutus lautakunnan linjauksilla toki on.

Vaaleissa valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä keskeisiä tehtäviä syksyllä tulee olemaan uuden valtuustostrategian laatiminen. Tässä yhteydessä nousee esiin varmasti tälle vaalikaudelle sovittu yhden prosentin tuottavuustavoite. Tavoitteena on siis ollut kaupungin menojen reaalikasvun pitäminen asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamisen tavoitteella. Timo Kontio kertoi, että säästöjä on tehty jopa enemmän, parannettu tuottavuutta yhdellä prosentilla ottamatta huomioon väestönkasvua. Hänen näkemyksensä mukaan Helsingin talous on ihan hyvässä kunnossa ja Helsinki voisi investoida lisää ja jopa maksaa työntekijöilleen enemmän palkkaa.

Panelisteilta kysyttiin myös, miten he näkevät kunnan tärkeimmät tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla sote-uudistuksen jälkeen. Tärkeänä pidettiin alueiden eriarvoistumisen estämistä sosiaalityön keinoin. Yhdyskuntatyö ja esimerkiksi lähityö, asukastalot ja asumisneuvonta otettiin esiin. Myös rakenteellisen sosiaalityön merkitystä korostettiin, ja yleisöstä heitettiin ehdotus asian kirjaamisesta lakiin siten, että jokaisessa kunnassa pitäisi jatkossa olla sosiaalityöntekijöitä tekemässä rakenteellista sosiaalityötä. Todetuksi tuli myös se, että puolueillakaan ei taida olla vielä kovin selviä linjoja kuntiin jäävästä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Talentialaisten sosiaalialan ammattilaisten kannalta illan keskustelua voi pitää monin paikoin jopa herttaisen yksimielisenä. Sosiaalialan ammattilaisten kuulemista ja eri henkilöstöryhmien mukaan ottamista tuleviin muutoksiin pidettiin kaikkien panelistien suulla tärkeänä, jotta “kela-katastrofin” kaltainen tilanne voitaisiin niissä välttää. Vuorovaikutukseen päättäjien kanssa ja palautteen antamiseen ehdokkaat kannustivat. “Kukaan ei saa sulkea sosiaalityöntekijöiden suuta”, totesi Sandra Hagman. Keskustelu oli koko tilaisuuden ajan vilkasta, ja tärkeintä olikin ehkä ehdokkaiden välisten erojen esiin saamisen sijaan sosiaalialan ammattilaisten viestin välittäminen heille.

Pidetään keskustelua yllä vaalien välilläkin!