Sihteerin kynästä: Mitä hyötyä liitosta on?

”Ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Ammattiliitot lisäksi valvovat työehtosopimusten noudattamista ja toimivat ristiriitatilanteissa jäsentensä apuna. Ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikoilla luottamusmies.” Lähde: https://tyoelamaan.fi/tukea-tyoelamassa/ammattiliitto/

Yllä oleva on lainaus Työelämän ABC-oppaasta, jonka oppeja kolusin satojen nuorten kanssa edellisessä työssäni. (toim. huom; en minkään liiton edustajana, vaan työntekijänä.) Koin tärkeäksi, että työuraansa aloittelevat nuoret saavat riittävästi tietoa paitsi velvollisuuksistaan, myös oikeuksistaan. Moni kuuli ammattiliitoista ja työttömyyskassoista tuolloin ensimmäistä kertaa. Työttömyyskassan tärkeys oli helppo selittää, koska raha on aina selkeä ja konkreettinen asia josta puhua, ja joka herättää kiinnostuksen. Mutta entäs ammattiliitto? Liiton edut eivät itsessään välttämättä houkuta. Toiminta koetaan ehkä kaukaiseksi omasta työelämästä. ”En mä sitä välttämättä tarvitse…” ”Eihän ne mitään tee…”

En halunnut maalata asiakasnuorilleni pahimpia mahdollisia uhkakuvia kaikesta mitä voisi tapahtua, mutta pätkätyöläisten maailmaan astuvat monet nuoret kyllä onneksi ymmärsivät hyvin realistisesti sen, että aina ei töissä kaikki mene niin kuin pitäisi. Pieni ammattiliittojen historian avaaminenkin oli tarpeen, harva oli koskaan ajatellutkaan että mm. työaikalaki, irtisanomissuoja, palkallinen vuosiloma, vanhempainvapaa, työterveyshuoltolaki jne. jne. jne. eivät olekaan taivaasta meille tipahtaneita oikeuksia vaan niiden eteen on paiskittu töitä. Vaikka työ jatkuu edelleen, saamme me tämän päivän työntekijät nauttia lukuisista oikeuksista ja mahdollisuuksista, joista ei suuressa osassa maailmaa ole kuultukaan.

Mutta entäs sitten Talentia? Olen itse elänyt pitkään jonkinlaisessa ay-kuplassa, jossa kaikki kuuluvat liittoon. Kuplani kuitenkin puhkesi kuluneen vuoden aikana (mikä on aina hyvä asia!) ja otin asian puheeksi Varsinais-Suomen Talentian keväisellä risteilyllä. En ollut kokemusteni kanssa yksin. Useammalla työpaikalla on käyty keskusteltua siitä, kannattaako liittoon kuulua. Huomasin myös, että monella työpaikalla on puutteellista tietoa siitä, mitä Talentia käytännössä tekee. Risteilymme päätähtenä (MM-jääkiekon lisäksi) oli Talentian sopimusasiantuntija Tanja Tuunainen-Vainio aiheenaan ”Edunvalvonta pähkinänkuoressa”.

Tiivistettynä edunvalvonta on sitä, että valvotaan jäsenten etuja sekä työsuhteen ehtoja, jotka on määritetty 1) työlainsäädännöllä 2) työehtosopimuksilla sekä 3) työsopimuksella.

Työntekijälle ehkä näkyvin osa on yleensä tuo työsopimuksen ehtojen toteutumisen valvonta, eli se jos omassa työsopimuksessa tökkii jokin tai sen ehtoja mennään rikkomaan. Näissä tilanteissa tulisi aina kääntyä oman luottamusmiehen puoleen. Kunnallisella puolella on aina vaaleilla valittu luottamusmies ja myös yksityisellä puolella valitaan oma talentialainen luottamusmies. Talentian jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja  maksuttomaan neuvontaan mm. työelämään, työsuojeluun, pätevyyksiin, työsopimuksiin ja palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä.

Työ- ja virkaehtosopimukset ovat taas niitä prujuja, joissa määritellään alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Näiden sopimusten (esim. KVTES ja yksityisen sosiaalipalvelualan) osapuolina ovat ammattijärjestöt. Talentia ei järjestönä istu neuvottelupöydissä, vaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee Talentian puolesta julkisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksista. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen Talentia neuvottelee Hyvinvointialan liiton kanssa. Täältä: https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/tyo-ja-virkaehtosopimukset/tyo-ja-virkaehtosopimusneuvottelut/ voit tutustua aiempiin Talentian neuvotteluihin. Tämä ehkä selittää joillekin sitä, miksi Talentian nimi ei aina vilku neuvottelu-uutisissa.

Työlainsäädäntö määrittää vähimmäisvaatimukset (esim. vuosilomalaki, työaikalaki, työsopimuslaki, opintovapaalaki jne.) ja lait taas säätää eduskunta. Työ- ja virkaehtosopimuksilla ei voida sopia lakia huonompia ehtoja. Valtiovalta luo yhdessä työnantajajärjestöjen sekä ammattiyhdistysliikkeen kanssa Suomen työmarkkinajärjestelmän, eli järjestelmän perustana on kolmikantainen työ. Asiaan kannattaa perehtyä vaikka täällä: https://akava.fi/tietoa-tyosta/tyomarkkinajarjestelma/

Allekirjoittanut on kuulunut Talentiaan jo opiskeluajoista alkaen. Liitto on ollut tukenani useassa asiassa, esim. kun työuran alussa eteen tuli puolilaiton irtisanominen tai kun eräässä työpaikassa tehtävänkuvia ei ollut tehty seitsemään vuoteen. Tällä hetkellä työstämme asianmukaista tehtävien vaativuuden arviointia muuttuneista työtehtävistä, ja olen konsultoinut Talentian työsuhde- ja ammattineuvonnan asiantuntijoita. Ammatillisissa asioissa olen saanut tukea mm. lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tulkitsemiseen, silloin kun entinen esimieheni ei lakia halunnut noudattaa jostain kumman syystä. Viime vuonna sain ilolla seurata, kun kollegani saivat virheellisesti tehdyt epäpätevyysalennuksensa asianmukaisesti takaisin. Luottamusmiehenä toimiessani saatoin aina kääntyä liiton asiantuntijoiden puoleen, kun omat tiedot eivät riittäneet. Henkilökohtaisesti olen saanut myös Talentian koulutusavustusta täydennyskoulutukseeni ja tietenkin päässyt osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin.

Varsinais-Suomen Talentia käynnistää pienimuotoisen somekampanjan siitä, mitä liitto kenellekin merkitsee, ja haastan kaikki hallituskollegani mukaan kertomaan kokemuksiaan! Sana on vapaa myös somen puolella. Kuulisimme mielellämme jäsentemme näkemyksiä siitä, mitä hyötyä liitosta on, mitä liitto teille merkitsee, ja mitä muuta toivoisitte sekä Talentialta että paikallisyhdistykseltämme.

Kesäisin terveisin,

Minna Koivumäki

sihteeri

 

 

Jaana tellervo KÖssi-ahti