Tänään töissä vammaisalalla – Aune Suomalainen

Työssäni on merkittävästi hyötyä esimiestehtävissä kertyneestä työkokemuksesta ja johtamistaidoista

Kuka

Aune Suomalainen, Hollola. Työssä sosiaalialalla vuodesta 1980, joista viimeiset seitsemän vuotta vammaispalveluissa. 

Työ

Palveluvastaava Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus Apurissa, joka kuuluu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vammaispalveluiden tulosalueeseen.  

Koulutus

Sosionomi amk.

”Asiakkaan kohtaamisessa on hyvä yrittää nähdä tilanne ja tarve myös asiakkaan näkökulmasta. Jos itse olisin asiakas, miten haluaisin tässä tilanteessa tulla kuulluksi ja kohdelluksi. Ystävällisyys ja asiallinen käytös asiakasta kohtaan johtaa yleensä myönteiseen kohtaamiseen, vaikka itse asia olisi haasteellinen. Pyrin myös aina etsimään ja ehdottamaan asiakkaalle vaihtoehtoista ratkaisua tai tahoa, johon ottaa yhteyttä, jos en omassa toimessani voi vastata hänen palvelutarpeeseen.”

.

Olen aloittanut työurani sosiaalialan työtehtävissä vanhus- ja vammaisalalla jo 19 vuotiaana, kun valmistuin kodinhoitajaksi vuonna 1980. Siihen aikaan kodinhoitajat työskentelivät vielä lapsiperheissä, joissa myös kohdattiin usein kehitysvammaisia lapsia tai vammautuneita vanhempia. Vuosien saatossa virkaurani eteni johtamiskoulutusten myötä monipuolisiin esimiestehtäviin yksiköissä, joissa asiakaspalvelu kohdentui vanhuksille ja vammaisille. Urapolku johdatti minut keväällä 2011 Lahden kaupungin vammaispalveluun sosiaalipalveluohjaajan virkaan edeten vuoden 2014 keväällä palveluvastaavaksi Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskukseen.

Palveluvastaavana työtehtäviini kuuluu vastata niiden vammaispalvelun asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta, jotka ovat saaneet vammaispalveluna henkilökohtaisen avun työnantajamallilla. Työ on moninaista ohjausta, neuvontaa ja tukea työsuhteeseen ja työnantajuuteen liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi sekä henkilökohtaisen avun tarkoituksenmukaiseen toteutumiseen. Vammaisen henkilön aloittaessa henkilökohtaisen avustajan työnantajana, alkaa opastus hyvinkin perusasioista. Alussa asiakas tarvitsee usein kannustamista siihen, että hän selviää työnantajan roolissa. Pidemmän aikaa työnantajana toimineiden asiakkaiden kohdalla on usein kyse haasteellisimmista kysymyksistä, kuten työaikamuutoksista, avustajien vaihtumisista irtisanomisineen sekä sijaisjärjestelyistä. Erilaiset konfliktitilanteet työnantajan ja avustajan kesken vaativat palveluvastaavan toimimista usein sovittelijana ja asiantuntijana, miten asiassa tulee edetä.

Keskus tarjoaa myös rekrytointiapua sopivan avustajan hankinnassa tuottamalla avustajavälitystä. Koska avustajan tehtävään ei ole kelpoisuusehtoja ja tehtävä voi sopia eri elämäntilanteissa oleville henkilöille, hakeutuu haastateltavakseni niin työttömiä työnhakijoita, ammatinvaihtajia, opiskelijoita kuin eläkeläisiä. Enenevässä määrin on avustajiksi hakenut maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Työnantajina toimivien vammaisten asiakkaiden lisäksi keskuksessa asioi avustajia, omaisia ja vammaispalveluiden viranhaltijoita. Lisäksi on paljon eri yhteistyötahoja. Keskuksessa on myös kolme omaa avustajaa, joiden työnjohdosta vastaan. Toimialueeseeni kuuluvat kaikki Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kymmenen kuntaa sekä Heinolan kaupunki ja Sysmän kunta, jossa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa Attendo.  

Parhaita hetkiä arjessa on kun saa ”lennosta” järjestymään työnantajalle sopivan avustajan. Esimerkiksi työnantajana toimiva asiakas ottaa yhteyttä akuutissa avustajatarpeessaan ja tarvitsee välittömästi itselleen avustajan. Pian asiakkaan perään ottaa yhteyttä avustaja, joka on juuri asiakkaan toiveiden mukainen ja käytettävissä tehtävään. Se on tosi kiva tunne, kun saa kaksi ihmistä (työnantaja ja työnhakija) yhdistettyä hetkessä onnistuneeseen työsuhteeseen,.  

Henkilökohtainen apu työnantajamallilla on yksi järjestämisvaihtoehdoista, kun asiakkaalle myönnetään henkilökohtaista apua. Työnantajamalli mahdollistaa asiakkaalle itsenäisen arjen järjestämisen. Se edellyttää kykyä, motivaatiota ja oppimista työnantajan rooliin sekä velvoitteista vastaamista. Työnantajana aloittava asiakas saattaa olla alussa hyvinkin hämmentynyt, mitä häneltä edellytetään ja miten hänen tulee toimia työnantajana, siis pomona. Ensitapaaminen asiakkaan kanssa edellyttää palveluvastaavalta usein asiakkaan kannustamista ja rohkaisua tehtävään. Työ edellyttää palveluvastaavalta työnohjauksellista taitoa asiakkaan voimaannuttamiseksi.

Työni edellyttää vammaispalvelulain ja eri sosiaalipalveluiden tuntemisen lisäksi hyvää työlainsäädännön hallintaa sekä asiantuntijuutta työnantajana ja työntekijänä toimimiseen. Koen, että työssäni on merkittävästi hyötyä esimiestehtävissä kertyneestä työkokemuksesta ja johtamistaidoista. Työssäni joudun toimimaan myös sovittelijana, jopa erotuomarina, kun työnantajan ja avustajan välit ovat tulehtuneet. Kyky olla kärsivällinen ja ystävällinen on asiakaspalvelussa valttia. Monesti haastavatkin tilanteet ratkaisen kuuntelemalla asiakasta niin, että hän kokee tulleensa kuulluksi ja sitten yhdessä etsitään rakentavaa ratkaisua tilanteeseen. Ajoittain työ on hyvinkin kuormittavaa, joten paineensietokykyä tarvitaan.

Pidän erityisesti työssäni siitä, että voin hyödyntää omaa asiantuntijuuttani ja osaamistani. Opin työssäni joka päivä uutta ja saan myös kehittää keskuksen toimintaa. Työssäni palkitsee erityisesti tilanteet, joissa on onnistunut järjestämään asiakkaan tarvetta vastaavan palvelun. Onnistuneen opastukseni kautta omatoimisiksi työnantajiksi harjaantuneet asiakkaat tuottavat iloa. Onnistunut rekrytointiapu on parhaimmillaan kuin palapelin valmistuminen, kun saa yhdistettyä työnantajan ja hänelle sopivan avustajan.

Keskuksen kolmesta omasta avustajasta minulla on työnjohtovastuu, mutta haasteena on työssäni se, että omassa tehtävässäni ei ole tällä hetkellä työparia. Keskuksen toimintaa kehitetään parhaillaan kohti maakunnallista keskusta ja toiveena on, että sen myötä myös henkilöstö keskuksessa täydentyy. Kuntien säästövaatimukset kuitenkin jarruttavat kehitystä. Vammaispalvelulain uudistus tuo tullessaan keskukseen valmennuksen ja tuen järjestämisen. Tämän palvelun kehittäminen on meneillään. Työnantajamalli on henkilökohtaisessa avussa itsessään haasteellinen ja nähtäväksi jää, tuleeko tämä järjestämisvaihtoehto vähenemään vuonna 2020 voimaantulevan uuden vammaislain myötä.

Teksti Aune Suomalainen

Toim. Miia Koski