Työaika


Työ- ja virkaehtosopimuksilla on sovittu säännöllisistä enimmäistyöajoista, jotka ovat lyhyempiä kuin työaikalain määrittelemä pääsääntö, 8 h vuorokautta tai 40 h viikkoa kohden. Kaikkiin työ- tai virkaehtosopimusten piirissä oleviin sovelletaan niiden mukaisia työaikoja.

Työaikalaki määrittelee, millaista aikaa pidetään työaikana ja säätää enimmäistyöajan. Laki koskee käytännössä kaikkia työnantajia ja palkansaajia. Sen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävät ainoastaan ylin johto, eli työnantajan edustajat sekä sellaiset ylemmät toimihenkilöt, jotka voivat itsenäisesti päättää työajastaan.

Työaikalaissa on säädetty mm. säännöllisen työajan enimmäispituudesta, ylityön edellytyksistä ja korvaamisesta sekä epämukavana aikana tehdyn työn (ilta, yö, sunnuntai) korvaamisesta.

Työaikalain säädökset ovat pakottavia, ja lain rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseen. Monista lain takaamista asioista on lisäksi sovittu paremmin virka- ja työehtosopimuksilla, jotka ovat yhtä lailla työnantajia sitovia ja joita sovelletaan ensisijaisesti.

Suurin osa talentialaisista työskentelee joko kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen tai yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen piirissä. Niissä määritellyt työaikamuodot ja enimmäistyöajat ovat:

Työaikamuoto

Kuntasektori

Yksityinen sosiaalipalveluala

yleistyöaika 9 t /vrk tai 38 t 45 min/vko 8 t /vrk tai 38 t 50 min /vko
toimistotyöaika 9 t /vrk tai 36 t 45 min /vko 7 t 40 min vrk tai 38 t /vko
jaksotyöaika ei vrk-rajaa / 116 t 45 min / 3 vkoa 10/12 t /vrk tai 38t 50 min/vko
eräiden asiantuntijoiden työaika ei vrk-rajaa / 37 t 30 min /vko

Työaika voidaan suunnitella 2-6 viikon tasoittumisjaksoon, jossa työajan on tasoituttava keskimäärin viikoittaiseen enimmäistyöaikaan. Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä siitä, millä edellytyksillä tasoittumisjakso tai vuorokautinen työaika voi olla pitempi.

Päivähoidon erityiset työaikamääräykset

Sekä kunta- että yksityisen sosiaalialan työehtosopimuksissa on päivähoidon kasvatushenkilöstöä koskevia erityismääräyksiä työajoista. Ne koskevat päiväkotien johtajia, lastentarhanopettajia sekä erityislastentarhanopettajia, joille annetaan vuosittain viisi ylimääräistä vapaapäivää. Vapaapäiviä kertyy yksi jokaista kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti, enintään kuitenkin viisi päivää vuodessa. Lisäksi heillä on mahdollisuus käyttää 8 % säännöllisestä työajastaan työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella tapahtuvaan suunnitteluun ja valmisteluun yms.

Ylityön ja epämukavan työajan korvaaminen

Ylityötä voidaan tarkastella vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuorokautinen ylityöraja on pääsäännön mukaan 9 tuntia ja viikoittainen vastaavasti 38 tuntia 45 minuuttia. Säännöllisen enimmäistyöajan ja ylityörajan väliin jäävä aika on lisätyötä, joka korvataan korottamattomana. Yksityisellä sosiaalialalla ylityöraja on sama kuin säännöllisen työajan enimmäismäärä, esim. toimistotyöajassa se on 7 t 40 min vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa.

Ylityö korvataan aina korotettuna siten, että:

  • vuorokautisesta ylityöstä korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka
  • viikoittaisesta ylityöstä korvataan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sitä seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka
  • jaksotyössä tehdystä ylityöstä maksetaan tarkastelujakson pituudesta riippuen 12 tai 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 50 tai 100 %:lla korotettu palkka.

Ilta-, yö ja viikonlopputyön korvaaminen

Kello 18 jälkeen tehty työ korvataan 15 %:lla korotettuna, vastaavasti klo 22-07 (yksityisellä sosiaalialalla 21-06) tehty työ korvataan 30 %:lla korotettuna. Jaksotyössä yötyön korvaus on 40 %.

Lauantaina tehty työ korvataan 20-25 %:lla korotettuna riippuen sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksettava korvaus taas perustuu työaikalakiin, jonka mukaan palkka maksetaan tällöin 100 %:lla korotettuna.

Ylityön ja epämukavan työajan korvaukset voidaan suorittaa antamalla vastaavalla prosentilla korotettu hyvitys palkallisena vapaa-aikana. Sunnuntaina tai vastaavana tehty työ voidaan kuitenkin korvata vain rahassa.

Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan, että työntekijä tai viranhaltija on määrätty oleskelemaan joko asunnossaan tai muussa paikassa siten, että hänet voidaan kutsua tarvittaessa työhön. Varallaoloa ei lueta työaikaan, mutta asuntovarallaolo korvataan maksamalla 50 %:lla korotetulla tuntipalkka tai antamalla vastaava vapa-aikahyvitys, tai jos kyseessä on muu varallaolo, 15-35 %:lla. Huomaa, että työpaikalla tapahtuvaa päivystämistä ei koskaan korvata varallaolona, vaan se on luettava työajaksi ja maksettava sen mukaiset korvaukset. Jos varallaolo muuttuu aktiivityöksi (puhelimeen vastaaminenkin on aktiivityötä), sen ajalta tulee maksaa palkka mahdollisine tuntikohtaisine korotuksineen.

Työaikakorvauksia koskevat rajoitukset

Eräissä julkista sektoria koskevissa sopimuksissa on työaikakorvauksia koskevia rajoituksia. Esim. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle korvataan vain viikkoylityö (rajana 38 t 45 min/vko), korvausprosenttina 50 %. Heillä on lisäksi oikeus mm. sunnuntai- ja lauantaikorvauksiin.

”Kokonaispalkka” ei kata työaikakorvauksia

Nämä rajoitukset eivät tarkoita, että johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset voitaisiin sisällyttää ns. kokonaispalkkaan. Myös johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevilla on virka- ja työehtosopimuksessa määritelty säännöllinen enimmäistyöaika ja heidän tehtävänsä pitää pyrkiä järjestämään niin, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana.

Yksityisen sosiaalipalvelualan ohjeistus työajoista

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on sovittu ohjeistus terveistä ja tuloksellisten työaikojen soveltamiseksi ja työaikaa koskevan paikallisen sopimisen periaatteiksi.

Tutustu ohjeisiin: Terveet ja tulokselliset työajat sosiaalipalvelualalla (PDF)


Lue lisää:

Jaa sivu