Usein kysyttyä kunnallisesta työ- ja virkaehtosopimuksesta

TYÖAIKA

K: Mikä työajoissa muuttuu ja milloin?

V: 37,5 tunnin työaikamuoto lakkaa olemasta 7.5.2018, jolloin sen piirissä olleet asiantuntijat siirtyvät 38 h 15 min työaikamuotoon. Lisääntyneestä päivittäisestä työajasta maksetaan korvausta 2,4 %. Korotus on vähän suurempi, kuin pidentyneen työajan osuus, joka vastaisi 2,0 % palkankorotusta.

K: Keitä työajan pidennys koskee?

V: Työajan pidennys koskee nykyisessä 37,5 h työaikamuodossa olevia eräitä asiantuntijoita: sairaalafyysikot, -kemistit- ja mikrobiologit, psykologit, koulupsykologit, sosiaalityöntekijät, sosiaaliterapeutit ja koulukuraattorit, terveyskeskusten johtavat hoitajat, ylihoitajat, terveystarkastajat sekä mielenterveystoimistoissa työskentelevä hoitohenkilöstö.

K: Miten työajan piteneminen näkyy palkassa?

V: Työajan pidennystä kompensoidaan 2,4% palkankorotuksella. Kompensointi koskee heitä, jotka olivat aiemmin 37,5 h viikkotyöajassa ja joiden työaika nyt nousi 38 tuntiin 15 minuuttiin. Korotus tulee voimaan 7.5.2018 alkaen eli maksetaan toukokuun palkan yhteydessä. Tämä palkankorotus jää pysyväksi.

K: Mitä kiky-minuuteille tapahtuu uuden työ- ja virkaehtosopimuksen myötä?

V: Kiky-sopimuksen takia muutettiin kunta-alan työaikoja pitemmäksi ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Työajan pidennys tulee siis kiky-minuuttien päälle.

PALKANKOROTUKSET JA KERTAERÄ

K: Mitä muita korotuksia palkkaan tulee?

V: Työntekijät saavat yleiskorotuksena 1.5.2018 maksettavan 1,25 % palkasta ja 1.4.2019 maksettavan 1 % palkasta. 1.1.2019 maksetaan 1,2 % suuruinen järjestelyerä, jonka kohdentamisesta neuvotellaan paikallisesti työpaikoilla.

K: Paljonko saan kertakorvausta ja milloin se maksetaan?

Jokaiselle kunnan palveluksessa olevalle maksetaan tammikuussa 2019 paikallinen kertaerä, jonka suuruus on 9,2 % varsinaisesta palkasta. Esimerkiksi 2500 euron palkasta tämä tekee 230 euroa ja 3000 euron palkasta 276 euroa. Kertakorvaus maksetaan tammikuun 2019 palkan yhteydessä.

K: Onko kertaerä ehdollinen?

V: Kertakorvauksen maksamisessa on ehtona, että palvelussuhde on alkanut viimeistään 3.9.2018 ja jatkunut 18.11.2018 asti keskeytyen korkeintaan yhden viikon ajaksi. 3.9.2018-18.11.2018 aikavälillä täytyy olla vähintään yksi palkallinen päivä. Palkalliseksi päiväksi katsotaan myös palkallinen vuosilomapäivä, palkallinen sairauslomapäivä ja palkallinen äitiys/isyysvapaapäivä.

K: Olen hoitovapaalla / vanhempainvapaalla. Saanko kertakorvauksen?

V: Valitettavasti et, koska et saa kyseiseltä ajalta työnantajaltasi palkkaa, vaan päivärahaa maksaa Kela. Kertakorvauksen saamisen edellytyksenä on vähintään yksi palkallinen päivä ajalla 3.9.2018-18.11.2018.

K: Palvelussuhteeni päättyy joulukuun lopussa 2018. Saanko kertakorvauksen?

V: Kyllä saat. Palvelussuhteesi on ollut voimassa vaadittuna ajanjaksona (3.9.2018-18.11.2018) ja ajanjaksolle sisältyy vaadittava yksi palkallinen työpäivä.

YLITYÖT JA LIUKUMA

K: Tarkoittaako ylityömääräys sitä, että on pakko jäädä töihin?

V: Ylityön tekemiseen tarvitaan lähtökohtaisesti aina työntekijän tai viranhaltijan suostumus jokaista kertaa varten erikseen. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä tekemään ylityötä vaikka sen vuoksi, että työpaikalla on henkilökuntavajausta. Aina kun työnantaja pyytää tekemään ylityötä, edellytä etukäteistä kirjallista ylityömääräystä saadaksesi ylityökorvaukset. Viranhaltijoiden tulee muistaa, että hyvin harvoin voi tulla eteen työaikalain 21§:n mukainen hätätilanne, jolloin viranhaltija ei saa kieltäytyä ylityöstä. Nyt kun sosiaalityöntekijöillekin on määritelty vuorokautinen ylityö, viranhaltija-sosiaalityöntekijä saa tällöinkin tästä ylityökorvauksen.

K: Tuleeko työnantajan aina määrätä ylityö? Mitä jos tekee ilman määräystä pitemmän päivän työtilanteen vuoksi?

V: Varsinainen ylityö on lähtökohtaisesti työnantaja-aloitteista. Liukuman puitteissa voi perustyötä tehdä yli säännöllisen työajan. On tilanteita, joissa ylityötä voi syntyä, koska virkavelvollisuuden vuoksi et voi jättää työtäsi kesken, vaikka et saisi ylityömääräystä. Tällainen tilanne on esim. lapsen kiireellinen sijoitus. Tällaisessa tilanteessa voit tehdä työsi loppuun, jos et saa esimiestä kiinni.

K: Mitä ovat vuorokautinen ylityö ja viikoittainen ylityö? Miten ne korvataan?

V: Vuorokautisen ylityön korvaus on parempi kuin viikoittaisen. Siitä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla. Viikoittaisessa ylityössä korvaus on viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta 100 %. Työntekijän tulee huolehtia siitä, että hänellä on esimiehen lupa tai määräys suorittaa työ ylityönä.

K: Milloin sosiaalityöntekijöiden mahdollisuus tehdä vuorokautista ylityötä tulee voimaan?

V: Vuorokautinen ylityö tulee voimaan samalla kun uusi 38 h 15 min työmuoto eli 7.5.2018.

K: Poistuuko työntekijöiltä mahdollisuus liukumaan?

V: Liukuva työaika ei poistu. Sen sijaan säännöksiä on selkeytetty muun muassa ylityön kertymisen näkökulmasta.

K: Miten erottaa toisistaan ylityöt ja liukuma?

V: Ylityötä muodostuu käytännössä tilanteessa, jossa vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia (tai työvuoroluetteloon etukäteen suunniteltu 9 tuntia) ja tämä lisäys tulee työnantajan aloitteesta. Työntekijän kannattaa työskennellä työvuoroluettelonsa mukaisesti ja selkeästi erottaa, milloin kysymys on työn tekemisestä syntyvästä ylityöstä ja milloin omasta tarpeesta lähtevästä työaikasaldoilla liukumisesta. Saldon ei tarvitse olla täynnä ennen kuin ylityötä kertyy. Liukuma-aikojen sisällä voi syntyä ylityötä – kunhan ylityötä tehdään työnantajan aloitteesta.

K: Mitä tarkoittaa suunniteltu 9 tunnin työpäivä, kuka sen suunnittelee?

V: Työnantaja vastaa työvuorojen suunnittelusta, vaikka se olisi antanut suunnittelun jollekin muulle tehtäväksi. Työvuorot tulee olla etukäteen suunniteltu ja sinne voidaan merkitä enintään 9 tunnin vuoroja. Periaatteessa jokaisella työntekijällä pitää olla työvuoroluettelo, josta näkyy työvuoron alkamis- ja päättymisaika. Joskus tämä on koodattu suoraan työajan seurantalaitteeseen.

K: Voiko saldovapaita pitää kokonaisina vapaapäivinä?

V: Voi pitää, mikäli siitä on työpaikalla sovittu.

K: Pitääkö ylityökorvaus saada rahana?

V: Työnantaja voi päättää, korvaako se tehdyn ylityön vapaana vai rahassa. Asiasta kannattaa sopia samassa yhteydessä kuin ylityön tekemisestä, jotta saisit ylityöstä rahallisen korvauksen niin halutessasi.

K: Mikä on täyttöongelma?

V: Uudella sopimuksella ratkaistiin nk. täyttöongelma eli muun muassa sosiaalipäivystyksiä koskenut hankaluus, jossa sairauslomalta tai muulta palkalliselta vapaalta palattua ei ole ylimääräisistä vuoroista saanut korvausta, ennen kun poissaolon aikana tekemättä jäänyt työaika on korvattu.

K: Voivatko osa-aikaiset työntekijät tehdä ylitöitä?

V: 38 h 45 min on viikoittainen raja, jonka jälkeen osa-aikaiselle työntekijälle voi muodostua ylityötä.

VARHAISKASVATUS

K: Mikä on suunnitteluaikaa ja paljonko sitä saa olla viikossa?

V: Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteuttaminen ja toiminnan arviointi kuuluu lastentarhanopettajan työtehtäviin. Varhaiskasvatuksen suunnitteluaikaa on nyt 13 % entisen 8%:n sijaan. 38h 45 min viikkotyöajasta tämä tarkoittaa noin viittä tuntia viikossa. Osa suunnitteluajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella.

K: Milloin varhaiskasvatuksen suunnitteluajan lisäys tulee voimaan?

V: 1.5.2018

MUITA KYSYMYKSIÄ

K: Voinko ottaa lomarahat vapaana?

V: Voit halutessasi sopia työnantajan kanssa lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Tähän vaaditaan paikallista sopimista ja työntekijän suostumus. Vapaan aikana maksetaan vapaan pitämishetkellä varsinainen palkka. Vapaa kerryttää myös vuosilomaa.

K: Mikä muuttuu tilapäisessä hoitovapaassa?

V: Vanhempi voi jäädä hoitamaan alle 12-vuotiasta sairastunutta lasta neljäksi päiväksi. Kolme päivää tästä ajasta on palkallista. Yläikärajan muutos aikaisemmasta kymmenestä kahteentoista vuoteen on voimassa heti.

K: Miten luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema muuttuvat?

V: Pääluottamusmiehelle tai vastaavalle luottamusmiehelle annettava työstä vapautus on vähintään työpäivä viikossa 105 (aiemmin 120) hänen edustamaansa viranhaltijaa/työntekijää kohden. Korvaukset nousevat 7 prosenttia ja edustettavien lukumäärään tulee yksi uusi porras yli 700 edustettavasta alkaen, suuruudeltaan 260 euroa kuukaudessa. Työsuojeluvaltuutetun palkkio nousee 94 euroon ja yli 700 edustettavan työsuojeluvaltuutetulla se on 260 euroa kuukaudessa.