Valmiuslakiohjeistus


Toimintaohjeita Talentian jäsenille valmiuslakitilanteessa.

Valmiuslaki ja palvelussuhteen ehtojen muutokset

Tutustu

Suomen hallitus linjasi maanantaina 16.3.2020 toimista koronavirustilanteen hoitamiseksi Suomessa. Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana.

Valtioneuvoston asetuksella tarkennetaan rajoituksia ja se on tullut voimaan 18.3.2020.

Soveltamisala

Asetusta sovelletaan terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa. Asetuksessa säädettyä sovelletaan työntekijään, viranhaltijaan ja virkamieheen.

Asetusta sovelletaan koko sosiaalihuoltoon ja asetus koskee kaikkia sosiaalipalveluissa työskenteleviä, tukipalvelut mukaan lukien.

Asetuksella rajoitetaan vuosilomalain vuosilomista ilmoittamista, vuosiloman antamisajankohtaa, vuosiloman siirtämistä sekä keskeyttämistä koskevien säännösten soveltamista. Samoin asetus sallii poikettavan työaikalain ylityösuostumusta, enimmäistyöaikaa ja lepoaikoja koskevista säännöksistä.

Usein kysyttyjä kysymyksiä valmiuslaista ja sen vaikutuksesta palvelussuhteeseen

– Mitä palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen tarkoittaa?
– Mikä on vaikutus vuosilomaan?
– Miten on vaikutus työaikaan?
– Voidaanko työntekijä tai viranhaltija lomauttaa valmiuslain perusteella?
– Miten valmiuslaki vaikuttaa irtisanomisaikaan?
– Mitä tarkoittaa työnvälityspakko?
– Työmääräys
– Mitä työmääräys tarkoittaa ja keitä se koskee?
– Kenelle työmääräystä ei saa antaa?
– Jo terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilö ja työmääräys?
– Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö ja toimin sosiaalihuollon tehtävissä. Minulla on aiempi terveydenhuollon tutkinto. Voidaanko minut siirtää valmiuslain nojalla terveydenhuollon tehtävään? 
– Olen sairaanhoitaja/lähihoitaja ja toimin sosiaalihuollon yksikössä terveydenhuollon tehtävässä. Voidaanko minut siirtää valmiuslain nojalla terveydenhuollon tehtävään terveydenhuollon yksikköön?
– Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään. Miten terveyteni turvataan? 

Tutustu myös valtioneuvoston asetukseen liikkumisrajoituksesta

Mitä palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen tarkoittaa?

Ensisijainen keino turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen toimivuus on käyttää valmiuslain mahdollistamaa oikeutta poiketa palvelussuhteen ehdoista.

Mikä on vaikutus vuosilomaan? 

Työnantaja saa vuosilomalain ja työehtosopimusmääräyksen estämättä tehdä seuraavat muutokset:

Työnantajalla on oikeus siirtää jo ilmoittamansa ja vahvistamansa vuosiloman ajankohtaa ja määrätä sen pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Tilanteen niin vaatiessa työnantajalla on myös oikeus keskeyttää työntekijän jo alkanut vuosiloma.

Asetus koskee kaikkea vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa eli 24 arkipäivän pituista kesälomaa ja 6 arkipäivän pituista talvilomaa samoin kuin säästövapaata. Lisäksi asetusta sovelletaan laissa säädettyä pidempään, työehtosopimukseen perustuvaan vuosilomaan. Työ- ja elinkeinoministeriön muistion mukaan asetus ei koske yksinomaan työehtosopimukseen perustuvaa vapaata, kuten lomarahanvaihtovapaata.

Asetuksen soveltamisen edellytyksenä on, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten työjärjestelyiden vuoksi. Poikkeuksellisilla toimilla ei saa vaarantaa henkilöstön työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Siirretyt lomat on annettava henkilöstölle heti, kun tilanne sen sallii.

Miten on vaikutus työaikaan? 

Työnantaja saa työaikalain ja työehtosopimuksen estämättä tehdä seuraavat muutokset:

Työnantaja voi teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta.

Asetus sallii poikettavan työaikalain enimmäistyöaikaa koskevasta säännöksestä, jonka mukaan työaika saa ylityöt mukaan luettuna olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Säännöksestä poikkeaminen voi tulla kysymykseen lähinnä silloin, kun kuluvan tasoittumisjakson aikana on jo tehty työtä lähes sen verran kuin työaikalaki sallii.

Työnantaja voi poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä. Työaikalaki mahdollistaa jo nyt joustoja vuorokausilevosta ja viikkolevosta. Asetus mahdollistaa lisäjoustot poikkeuksellisille työn järjestelyille.

Enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä voidaan poiketa. Työaikalain poikkeusten käyttämisen edellytyksenä on, että niiden käyttö on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työnantaja järjestää työpaikalle lepoon ja virkistäytymiseen soveltuvia tauko- ja lepotiloja, sosiaalitiloja ja ruokahuoltoa.

Työaikalain enimmäistyöajasta poikkeamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi ja että niillä ei vaaranneta työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Lisäksi työnantajan on pidettävä huolta työstä aiheutuvan kuormituksen tasaisesta jakautumisesta sekä työntekijän mahdollisuudesta palautua työn rasituksista.

Voidaanko työntekijä tai viranhaltija lomauttaa valmiuslain perusteella?

Lomautus vaatii aina työsopimuslain mukaiset perusteet. Valmiuslaki ei tuo muutosta tähän periaatteeseen. Myöskään koronavirus itsessään ei ole lomautusperuste, mutta sen vaikutus työnantajan työntarjoamisedellytyksiin voi muodostaa lomautusperusteen.

Miten valmiuslaki vaikuttaa irtisanomisaikaan? 

Työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa neljään kuukauteen työsopimuslain ja työehtosopimusmääräyksen estämättä. Soveltamisen edellytyksenä on, että irtisanomisajan pidentäminen on välttämätöntä väestön terveydenhuollon, vähimmäistoimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Poikkeusta ei sovelleta poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön.

Mitä tarkoittaa työnvälityspakko?

Työnvälityspakko tarkoittaa sitä, että työnantaja voi palkata vain työvoimaviranomaisen osoittamia työnhakijoita. Työnvälityspakko koskee esimerkiksi terveydenhuollon tai toimeentulon kannalta erityisen merkityksellisten toimialoja.

Työnvälityspakosta säädetään tarkemmin asetuksella.

Työmääräys

Työmääräystä koskeva asetus on tullut voimaan 26.3.2020. Asetus on tämän hetkisen tiedon mukaan voimassa 13.4.2020 saakka.

Työmääräys koskee koko maata, eli työntekijä voidaan määrätä työhön Jyväskylästä Helsinkiin.

Mitä työmääräys tarkoittaa ja keitä se koskee?

Työmääräys on velvoite mennä viranomaisen osoittamaan työhön.

Jos poikkeusoloissa työnvälityspakko ja irtisanomisoikeuden rajoittaminen eivät ole riittäviä toimenpiteitä, voi työvoimaviranomainen antaa työmääräyksen.

Valmiuslain mukainen työmääräys voi koskea henkilöä:

• joka toimii terveydenhuollon alalla;
• on saanut koulutusta tällä alalla; ja
• joka on täyttänyt 18 mutta ei 68 vuotta.

Näiden kriteerien on säännöksen sanamuodon perusteella täytyttävä yhtäaikaisesti.

Kenelle työmääräystä ei saa antaa?

Vaikka työmääräyksen em. kriteerit täyttyvät, työmääräystä ei saa antaa henkilölle:

• joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi, jos hoitoa ei voida muuten järjestää;
• joka jätetään palvelukseen kutsumatta asevelvollisuuslain 89 §:n mukaisesti;
• joka on puolustusvoimien palveluksessa; tai
• joka on etukäteen varattu väestönsuojelutehtäviin tai täydennyspoliisitehtäviin.

Työmääräystä annettaessa on huomioitava henkilön oma terveydentila.

Työmääräystä ei myöskään saa antaa, jos henkilö on julkisessa virassa tai toimessa, tai tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi, ellei erityinen syy sitä vaadi.

Jo terveydenhuollon palveluksessa oleva henkilö ja työmääräys?

Jos henkilö on julkisessa virassa tai toimessa tai tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi, häntä ei saa määrätä muuhun työhön, ellei erityinen syy sitä vaadi.

Olen sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö ja toimin sosiaalihuollon tehtävissä. Minulla on aiempi terveydenhuollon tutkinto, voidaanko minut siirtää valmiuslain nojalla terveydenhuollon tehtävään?

Ei voida, koska henkilö ei työskentele terveydenhuollon alalla (ks. kohta “Mitä työmääräys tarkoittaa ja ketä se koskee”). Esimerkiksi lähihoitajan tutkinnon omaavaa sosionomia, joka toimii sosiaalihuollon tehtävissä esimerkiksi lastenkodissa, ei siis voida siirtää terveydenhuollon tehtävään lähihoitajan tutkinnon perusteella.

Olen sairaanhoitaja/lähihoitaja ja toimin sosiaalihuollon yksikössä terveydenhuollon tehtävässä. Voidaanko minut siirtää valmiuslain nojalla terveydenhuollon tehtävään terveydenhuollon yksikköön?

Se missä yksikössä työntekijä toimii ei määritä työvelvoitetta, vaan millä alalla ja missä tehtävissä hän toimii.

Esimerkiksi sairaanhoitaja tai lähihoitaja, joka on työssä sosiaalihuollon yksikössä mutta terveydenhuollon tehtävissä, eli joko lähihoitajana tai sairaanhoitajana, on työntekovelvoitteen alainen. Hänet voidaan työntekovelvoitteen perusteella määrätä työhön töihin esimerkiksi terveydenhuollon yksiköön, koska hän toimii terveydenhuollon alalla (ks. ”Mitä työmääräys tarkoittaa ja keitä se koskee?”).

Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään. Miten terveyteni turvataan?

Toiminnassa pidettävissä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä, niiden yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa ja sosiaalipalveluissa on asiakkaita/lapsia ja henkilökuntaa, jotka kuuluvat perussairautensa vuoksi riskiryhmiin. Heidän osaltaan virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen heidän laittamisestaan karanteeniin.

Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyömahdollisuus.

Jos työterveyslääkäri kirjoittaa todistuksen, jossa se toteaa henkilön tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa käytännössä työkyvyttömäksi, sen pitäisi riittää sairausajan palkan maksamisen perusteeksi.


Julkisella sektorilla työskentelevä Talentian jäsen, tutustu myös Julkisalan neuvottelujärjestö JUKOn sivuilla usein kysyttyihin kysymyksiin valmiuslaista ja sen vaikutuksista työelämään.  

Lue myös Talentian sivuilla usein kysyttyjä kysymyksiä koronasta. 

Yksityisellä sektorilla työskentelevä Talentian jäsen, tutustu Talentian sivuilla usein kysyttyihin kysymyksiin koronasta. 


Valtioneuvoston asetus liikkumisrajoituksesta

Valmiuslaki 118 § Liikkumis- ja oleskelurajoitukset väestön suojelemiseksi

Edellä 3 §:n 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvoston asetuksella voidaan tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää oikeus oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella taikka rajoittaa niitä, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Valmiuslain mukainen liikkumisrajoitus

Liikkumisrajoituksen perusta

Valmiuslaki mahdollistaa sen, että poikkeusoloissa valtioneuvoston asetuksella voidaan tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää tai rajoittaa oikeutta oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella. Rajoituksen edellytyksenä on, että se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Milloin liikkumisrajoitus on voimassa?

Liikkumisrajoitusta koskeva asetus on tämänhetkisen tiedon mukaan voimassa 28.3. – 19.4.2020 klo 24.00 saakka.

Mitä aluetta liikkumisrajoitus koskee?

Liikkumisrajoitus koskee matkustamista ja liikkumista Uudenmaan maakunnan ja muun Suomen välillä.

Kenellä on rajoituksesta huolimatta oikeus liikkua Uudellemaalle ja pois sieltä?

Liikkumisrajoituksesta huolimatta jokaisella on oikeus palata koti- tai paikkakunnalleen.

Liikkumisrajoituksien estämättä ihmisillä on oikeus liikkua Uudellemaalle ja pois sieltä:

–          työmatkaliikenteeseen, kun työtä ei voida järjestää etätyönä;

–          lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi;

–          lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi; tai

–          muun henkilökohtaisen painavan syyn vuoksi, kuten lähisukulaisen sairauden tai kuolemantapauksen vuoksi.

Lista ei ole kattava ja rajoituksesta poikkeamista arvioidaan tapauskohtaisesti.

Miten liikkumisajoitusta valvotaan?

Liikkumisrajoituksen noudattamisesta vastaa poliisi.

Henkilön on poliisin pyynnöstä annettava selvitys matkan määränpäästä ja tarkoituksesta. Työnantajalta voi pyytää todistuksen, jolla voit osoittaa liikkumisen Uudenmaan ja muun Suomen välillä perustuvan välttämättömään työmatkaan. Myös mahdollinen palvelussuhteen osoittava henkilökortti kannattaa pitää mukana Uudenmaan rajaa ylitettäessä.

Sivua päivitetty 30.3.2020 klo 13.20.

Jaa sivu