Julkinen sektori ja koronavirus


Julkisella sektorilla työskentelevä Talentian jäsen, täältä löydät koronasta usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.

Eduskunta hyväksyi 18. maaliskuuta asetuksen valmiuslain (valmiuslaki 29.12.2011/1552) eräiden osien käyttöönotosta. Laki on voimassa 18.3–13.4.2020.

Asetus antaa työnantajalle oikeuden väliaikaisiin muutoksiin työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännöksiin. Näihin liittyvissä kysymyksissä katso myös  toimintaohjeemme usein kysyttyine kysymyksineen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä koronasta ja sen vaikutuksesta työelämään

– Koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos suljetaan, ja olet töissä jostain niistä. Miten käy työnteon ja palkanmaksun?
– Voidaanko työntekijä siirtää toiseen tehtävään, ja vaikuttaako se palkkaan?
– Toimintaohjeet karanteeni- ja eristämistilanteissa
– Mikä on karanteenin ja eristämisen vaikutus palkkaan?
– Etätyö karanteenissa
– Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi joutuu karanteeniin?
– Koulu ja päiväkoti suljetaan, ja joudut jäämään kotiin hoitamaan lapsia.
– Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi sairastuu?
– Mitä jos itse sairastut?
– Voidaanko määräaikainen viranhaltija lomauttaa? Entä voidaanko määräaikaisen viranhaltijan lomauttamisesta sopia?
– Voidaanko määräaikainen työntekijä lomauttaa? Entä voidaanko määräaikaisen työntekijän lomauttamisesta sopia?
– Voidaanko luottamusmies lomauttaa?
– Voiko työnantaja jättää käymättä yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja yhteistoimintalain mukaisessa asiassa?
– Tuleeko lomautetun ilmoittautua te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ansiopäivärahan saamiseksi?
– Mitä töitä lomautetulle voidaan osoittaa, esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijällä on useampi koulutus?
– Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään. Miten terveyteni turvataan?
– Onko työntekijä tai viranhaltija velvollinen tekemään perhekäyntejä?
– Minulla ei ole lääkehoitolupa kunnossa tai koulutukseeni ei ole sisältynyt lääkehoidon opetusta. Osallistunko lääkehoitoon?
– Miten varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen henkilöstö suojataan työpaikoilla?
Voiko työnantaja velvoittaa riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä/viranhaltijoita hakemaan vuosilomaa tai palkatonta vapaata? 
– Oikeus poissaoloon työstä tilanteessa, jossa lapsi riskiryhmään kuulumisen vuosi ei voi mennä päiväkotiin.
– Kuluuko annettu vuosiloma karanteenin vuoksi?
– Kaupungit ja yritykset sulkevat toimintojaan koronaviruksen vuoksi. Tuleeko tilanteessa sovellettavaksi työsopimuslain 2 luvun 12 § ja palkanmaksuvelvoitteen rajoittuminen 14:sta vuorokauteen?
– Työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan jäämään kotiin työntekijän/viranhaltijan tai hänen perheenjäsenensä ulkomaanmatkan vuoksi. Maksetaanko ajalta palkka? 
– Työnantaja siirtää työntekijän KVTES I luvun 10 §:n perusteella tilapäisesti toiseen tehtävään. Voidaanko siirron yhteydessä muuttaa työsopimuksella sovittua työaikamuotoa?
– Mikä on Talentian jäsenilleen ottaman vapaa-ajanvakuutuksen kattavuus tilanteessa, jossa jäsen tekee etätyötä ja hänen työnantajansa ottama vakuutus ei kata lounas-/kahvitauoilla tapahtuvia tapaturmia?

Koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos suljetaan, ja olet töissä jostain niiistä. Miten käy työnteon ja palkanmaksun?

Koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos voidaan sulkea joko työnantajan päätöksellä tai viranomaismääräyksen nojalla.

Mikäli koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos suljetaan työnantajan omalla päätöksellä ilman viranomaismääräystä, estyy työnteko työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus työntekijälle työsopimuslain perusteella. Työntekijän ei tule sopia palkattomasta poissaolosta sulun vuoksi.

Mikäli päiväkoti, koulu, toimisto tai laitos suljetaan viranomaismääräyksen nojalla, voi kyseeseen tulla työsopimuslain määräys työnteon estymisestä työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen poikkeuksellisen tapahtuman tai muun tämän kaltaisen syyn vuoksi, on työntekijällä oikeus palkkaansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Voidaanko työntekijä siirtää toiseen tehtävään, ja vaikuttaako se palkkaan?

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työntekijä voidaan siirtää toiseen tehtävään enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan. Tehtävän tulee olla työntekijän koulutuksen ja osaamisen perusteella hänelle sopiva. Jos tehtävät poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä, voidaan siirto tehdä pidemmäksi aikaa vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on irtisanomisperuste.

Viranhaltijalain mukaan työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeuden perustella, kun perusteltu syy sitä edellyttää. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin päätös muutoksesta tehdään.

Mikäli työntekijälle tai viranhaltijalle osoitetaan muuta työtä, noudatetaan kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) palkkausluvun määräyksiä. Jos työntekijän tai viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahdeksi viikoksi tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Jos uusi tehtävä on vaativampi, tarkistetaan tehtäväkohtainen palkka tehtävien muutosajankohdasta lukien. Mikäli uusi tehtäväkohtainen palkka on matalampi, tarkistetaan palkka kahdeksan viikon kuluttua muutoksesta.

Toimintaohjeet karanteeni- ja eristämistilanteissa

Karanteeni ja eristäminen ovat eri asioita. Eristyksessä tautia sairastava potilas eristetään terveistä. Eristäminen voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Karanteenissa terveen henkilön liikkumisvapautta rajoitetaan.

Koronavirus on lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon.

Henkilö, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille, voidaan asettaa karanteeniin. Päätöksen karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri, ei työnantaja.

Karanteeniin asetetun työntekijän ja viranhaltijan on noudatettava karanteenin asettajan hänelle antamia ohjeita ja määräyksiä ja hänellä on velvollisuus pysyä poissa työpaikalta. Poissaolovelvollisuudesta ei voida sopia toisin työnantajan kanssa.

Karanteenin ajalta voi hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa.

Mikä on karanteenin ja eristämisen vaikutus palkkaan?

Tartuntatautilaki 57 §

Jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Päätös työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta poissaolon lopettamisesta on tehtävä heti, kun asianomainen ei ole enää tartuntavaarallinen.

Tartuntatautilaki 63 § 

Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämisestä terveydenhuollon toimintayksikköön enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Päätöksen tehneen lääkärin on annettava eristettävälle henkilölle ja häntä hoitaville työntekijöille tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömät ohjeet.

Kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES) on sovittu palkanmaksusta tartuntatautilain 57 §:n ja 63 §:n mukaisissa tilanteissa: Jos työntekijä tai viranhaltija on tartuntatautilain 57 §:n tai 63 §:n perusteellä määrätty taudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa töistä tai eristettävänä, on hänellä oikeus palkkaan KVTES:n sairausajan palkkaa koskevien säännösten mukaisesti.

Etätyö karanteenissa

Työnantaja voi työsopimuksen ja virkamääräyksen rajoissa päättää työn tekemisen paikasta ja tavasta. Mikäli työntekijä tai viranhaltija on karanteenissa ja työkykyinen ja hänen työtehtävänsä mahdollistavat etätyön, voi työnantaja osoittaa hänet karanteenin ajaksi etätyöhön. Etätyö on työntekijän työsopimuksen mukaista työtä, mutta poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti työnantaja voi osoittaa hänelle myös muita kuin työsopimuksen mukaisia tehtäviä. Viranhaltijan tehtävien kohdalla työnantajan työnjohto-oikeus on työsuhteista laajempi.

Etätyö edellyttää, että työntekijän tai viranhaltijan työvälineet ovat hänen käytettävissään, esimerkiksi kannettava tietokone on otettu työpäivän päätteeksi kotiin mukaan.

Mikäli työntekijä tekee karanteenissa ollessaan etätyötä, tulee hänelle maksaa normaali kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) mukainen palkka.

Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi joutuu karanteeniin?

Tartuntatautilain mukaan jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, on hänelle oikeus Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan.

Alle 16-vuotiaan lapsen eristäminen on työntekijälle ja viranhaltijalle hyväksyttävä syy olla poissa työstä. Palkanmaksuvelvollisuus on sidoksissa poissaoloperusteeseen ja etätyön mahdollisuus on käytettävissä.

Koulu ja päiväkoti suljetaan, ja joudut jäämään kotiin hoitamaan lapsia.

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada palkatonta vapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta pakottavasta syystä. Koronaviruksen vuoksi suljettu koulu ja päiväkoti voi olla tällainen pakottava syy.

Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi sairastuu?

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntapäivärahaan tilanteessa, jossa lapsi on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) mukaista tilapäistä hoitovapaata myönnetään alle 12-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi saada enintään neljä työpäivää kerrallaan. Mikäli vanhemmalla on tarve hoitaa lasta pidemmän aikaa tai lapsi on yli 12-vuotias, voi työnantaja myöntää vanhemmalle palkatonta vapaata. Palkallinen tilapäinen hoitovapaa edellyttää lapsen sairautta, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole karanteenin kohdalla.

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada palkatonta vapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta pakottavasta syystä.

Mitä jos itse sairastut?

Jos sairastut, noudatetaan normaalisti kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) ja työnantajan määräyksiä sairauspoissaoloista.

KVTES:n mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus tai se on osoitettava muulla luotettavalla tavalla. Työnantaja voi myöntää sairauslomaa myös oman ilmoituksen perusteella.

Mikäli tarvitset lääkärintodistuksen ja olet sairastunut tai epäilet koronavirustartuntaa, noudata THL:n ohjeistusta ja terveydenhuollon ohjeistusta epidemian leviämisen välttämiseksi.

Sairausajan palkka maksetaan normaalisti KVTES:n säännösten mukaisesti.

Voidaanko määräaikainen viranhaltija lomauttaa? Entä voidaanko määräaikaisen viranhaltijan lomauttamisesta sopia?

Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) mukaan määräaikainen viranhaltija voidaan lomauttaa vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

Viranhaltijalain mukaan voidaan virkasuhteen kestäessä työnantajan aloitteesta sopia viranhaltijan ja työnantajan kesken viranhaltijan lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Myös määräaikaisen viranhaltijan kanssa voidaan sopia lomauttamisesta, mikäli virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään kuusi kuukautta.

Viranhaltijan ei tule sopia lomauttamisesta, sillä lomauttamisesta sopimisella voi olla vaikutusta työttömyysturvan saamisen.

Voidaanko määräaikainen työntekijä lomauttaa? Entä voidaanko määräaikaisen työntekijän lomauttamisesta sopia?

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Jos määräaikaisen työntekijän lomautusedellytykset täyttyvät, saavat työnantaja ja työtekijä työsuhteen kestäessä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Tällöin ei noudateta työsopimuslain säännöstä lomautusilmoituksen antamisesta 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Työntekijän ei tule sopia lomauttamisesta, sillä lomauttamisesta sopiminen voi estää työttömyysturvan saamisen.

Voidaanko luottamusmies lomauttaa?

Lomauttaminen edellyttää irtisanomisperustetta. Luottamusmiehen voi irtisanoa vain, jos työ loppuu kokonaan. Lomauttamisessa on kyse väliaikaisesta työn vähenemisestä, joten luottamusmiestä ei voi lomauttaa.

Voiko työnantaja jättää käymättä yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja yhteistoimintalain mukaisessa asiassa?

Lähtökohta on, että työnantajan on käytävä normaalit yhteistoimintaneuvottelut.

Yhteistoimintalain 15 §:n perusteella työnantaja voi tehdä päätöksen yhteistoimintalain mukaisessa asiassa ilman edeltävää yhteistoimintamenettelyä, jos yhteistoiminnan esteenä on

• viraston, laitoksen tai muun toimintayksikön vaarantuminen tai
• muut erittäin painavat syyt, joita ei ole voinut tietää ennalta.

Kaikkien yllä mainittujen edellytysten on täytyttävä, jotta työnantaja voi soveltaa 15 §:ää. Luottamusmiehen on myös vaadittava selvitys kaikkien edellytysten täyttymisestä.

Koronavirusepidemia on todennäköisesti tilanne, jossa toiminnot saattavat vaarantua lain tarkoittamalla tavalla. Toisaalta epidemia on ollut tiedossa jo pitkään. Myös valtiovallan suunnitelmat valmiuslain ottamisesta käyttöön olivat tiedossa yli viikko sitten – ei siis voida välttämättä sanoa, että työnantaja ei ole voinut tietää muutostarvetta ennakolta.

Olennaista on myös, että perusteet ovat normaalin yhteistoiminnan esteenä, eli edellä mainituista syistä normaalia yhteistoimintaa ei pystytä totuttamaan. Esimerkiksi kiire säästää henkilöstömenoissa ei ole automaattisesti peruste poiketa yhteistoimintamenettelystä.

Sen sijaan lain 15 §:n tarkoittamissa tilanteessa työnantajalla saattaa olla tarve järjestellä uudelleen kunnan henkilöstön työtehtäviä ja työskentelypaikkoja myös nopealla aikataululla.

Jos työnantaja soveltaa 15§:n mukaista menettelyä, asia on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä viivytyksettä sen jälkeen, kun poikkeamiselle ei enää ole perusteita. Samalla työnantajan on selvitettävä syy poikkeukselliseen menettelyyn.

Tuleeko lomautetun ilmoittautua te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ansiopäivärahan saamiseksi?

Esimerkiksi työttömyyskassa Erko ohjeistaa näin: ”Työttömyyskassa voi ottaa omavastuuaikaa ja/tai maksaa päivärahaa ainoastaan ajalta, jolloin työnhakusi on ollut voimassa.”

Talentia ei voi antaa sitovia neuvoja työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä, joten olethan työttömyysturvaa koskevissa asioissa yhteydessä te-toimistoon ja omaan työttömyyskassaan.

Mitä töitä lomautetulle voidaan osoittaa, esimerkiksi tilanteessa jossa työntekijällä on useampi koulutus?

Jos työnhakijalla on useampi koulutus, voi te-toimisto osoittaa näiden koulutuksien mukaisia töitä. Pääsääntöisesti työstä kieltäytymisestä seuraa karenssi, ellei karenssin välttämiseksi ole lainsäädännön edellyttämiä perusteita.

Esimerkiksi jos työnhakijalla on sosionomin koulutus sekä aikaisempi lähi- tai sairaanhoitajan koulutus, voi te-toimisto osoittaa työnhakijalle sosionomin tehtävien lisäksi lähi- ja sairaanhoitajan tehtäviä.

Talentia ei voi antaa sitovia neuvoja työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä, joten olethan työnhakua ja työttömyysturvaa koskevissa asioissa yhteydessä te-toimistoon ja omaan työttömyyskassaan.

Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään, miten terveyteni turvataan?

Toiminnassa pidettävissä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä, niiden yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa ja sosiaalipalveluissa on asiakkaita/lapsia ja henkilökuntaa, jotka kuuluvat perussairautensa vuoksi riskiryhmiin. Heidän osaltaan virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen heidän laittamisestaan karanteeniin.

Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyömahdollisuus.

Jos työterveyslääkäri kirjoittaa todistuksen, jossa se toteaa henkilön tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa käytännössä työkyvyttömäksi, sen pitäisi riittää sairausajan palkan maksamisen perusteeksi.

Riskiryhmät THL.

Onko työntekijä tai viranhaltija velvollinen tekemään perhekäyntejä?

Pääsäännön mukaan työnantaja päättää työntekemisen paikasta, ajasta ja tavasta työnjohto-oikeutensa perusteella, kuten normaalitilanteessakin.

Kodeissa tehtävässä työssä on huomioitava useita seikkoja, mm. seuraavat:

  • Onko työntekijä/viranhaltija altistunut ja asetettu karanteeniin tai määrätty etätyöhän – käyntejä ei tehdä.
  • Onko perhe tai joku perheenjäsen asetettu karanteeniin – käyntejä ei tulisi tehdä, ellei käynnille ole laista johtuvaa perustetta, esimerkiksi huostaanotto. Tällöin työnantajan on huolehdittava työturvallisuusvelvoitteiden täyttymisestä, muun muassa suojaimien käytöstä.
  • Kuuluuko työntekijä/viranhaltija riskiryhmään – työntekijä/viranhaltija ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, ks. Kohta riskiryhmä.

Keskustele asiasta työnantajasi kanssa, sillä työtehtävistä kieltäytyminen voi johtaa varoittamiseen tai työsuhteen päättämiseen.

Minulla ei ole lääkehoitolupa kunnossa tai koulutukseeni ei ole sisältynyt lääkehoidon opetusta. Osallistunko lääkehoitoon?

Työnantaja päättää siitä, mitä lääkehoitoon liittyviä tehtäviä kukin ammattiryhmä tekee. Työnantaja arvioi ja päättää, riittävätkö ammattihenkilöiden ammatillisessa koulutuksessa saamat valmiudet tehtävien suorittamiseen vai tarvitsevatko he lisäkoulutusta. Työnantaja määrittelee sen, tarvitsevatko työntekijät kirjallisia lupia lääkehoidon tehtävien suorittamiseen.

Lääkehoitoon liittyviä ohjeistuksia noudatetaan, jotta asiakas- ja potilasturvallisuus ei vaarannu. Lääkitysturvallisuuden perustana on ammatillisen toiminnan vastuu, toimintayksikön vastuu ja ammattihenkilön vastuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laati Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta Turvallinen lääkehoito -oppaan vuonna 2016. STM suosittaa oppaan käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Opas selkeyttää sekä johdon että työntekijöiden vastuita lääkehoidon organisoinnista, toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta.

Miten varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen henkilöstö suojataan työpaikoilla?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä myös poikkeuksellisen epidemiatilanteen aikana.

Toiminnassa pidettävissä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä, niiden yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa ja sosiaalipalveluissa on asiakkaita/lapsia ja henkilökuntaa, jotka kuuluvat perussairautensa vuoksi riskiryhmiin. Heidän osaltaan virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen heidän laittamisestaan karanteeniin.

Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyömahdollisuus.

Jos työn vaara- tai haittatekijöitä ei pystytä poistamaan teknisin toimenpitein, on käyttöön otettava vähemmän haitalliset työmenetelmät tai työnantajan on hankittava ja annettava työntekijöiden käyttöön henkilönsuojaimet altistumisen vähentämiseksi.

Jos työnantaja ei huolehdi velvoitteestaan suojata työntekijää ohjeiden mukaisesti, Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti

Työssä tarvittava suojavalinta tehdään työpaikan riskiarvioinnin kautta. Apuna voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, esim. työterveyshuollon henkilöstöä. Riskien arviointi voi myös sisältyä työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen tai muuhun työpaikan olosuhteita koskevaan selvitykseen. Riskien arviointi tulee tehdä tarvittaessa kunkin työntekijän työpisteessä, ja se on uusittava aina, kun työolosuhteet tai -menetelmät muuttuvat. Työnantajan on määriteltävä suojainten käyttötilanteet.

Jos asiakasta/potilasta ei pystytä hoitamaan omassa työyksikössä työturvallisesti ja työantaja ei pysty ratkaisemaan tilannetta, tulee puhelimitse ottaa yhteyttä oman alueen infektiopotilaita hoitavaan yksikköön ja pyytää sieltä lisäohjeita. Jos muuta keinoa ei tilanteessa löydy, infektiopotilas voidaan joutua siirtämään yksikköön, jossa häntä pystytään hoitamaan riittävästi suojautuneena.

Vallitseva tilanne on poikkeuksellinen, joten työpaikalla on syytä käydä keskustelua työntekijöiden ja johdon välillä, miten poikkeustilanteet kussakin yksikössä hoidetaan. Tarvittaessa on hyvä konsultoida työterveyshuoltoa ja työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelun valvova viranomainen on aluehallintovirasto, joka antaa myös ohjeita ja neuvoja työsuojelusta huolehtimiseen.

STM:n on antanut ohjeistuksen asiassa työpaikoille.

Voiko työnantaja velvoittaa riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä/viranhaltijoita hakemaan vuosilomaa tai palkatonta vapaata?

Työnantaja ei voi velvoittaa hakemaan palkatonta vapaata tai vuosilomaa.

Palkaton vapaa myönnetään työnantajan käytäntöjen ja kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) ehtojen mukaisesti työntekijän/viranhaltijan pyynnön perusteella. Vuosiloma annetaan vuosilomalain ja KVTES:n mukaisesti työnantajan määräyksestä hänen kuultuaan työntekijää/viranhaltijaa vuosiloman antamisajankohdasta. Vuosiloman antamisajankohdasta voidaan myös sopia työntekijän/viranhaltijan kanssa, mutta sopiminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Riskiryhmään kuuluvan kanssa voidaan sopia työjärjestelyistä, muun muassa etätyötä tai väliaikaisista muutoksista tehtävissä. Katso lisäksi kysymys ”Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään, miten terveyteni turvataan?”.

Oikeus poissaoloon työstä tilanteessa, jossa lapsi ei riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi mennä päiväkotiin.

Kyseeseen tulee tilapäinen poissaolo työstä, katso vastausKoulu ja päiväkoti suljetaan, ja joudut jäämään kotiin hoitamaan lapsia”.

Kuluuko annettu vuosiloma karanteenin vuoksi?

Vuosiloman antamisajankohta sitoo. Vuosilomalaki ja kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) mahdollistavat vuosiloman siirtämisen sairauden perusteella työntekijän/viranhaltijan pyynnöstä. Karanteeni ei oikeuta vuosiloman siirtämiseen.

Jos vuosiloma ja karanteeni osuvat ajallisesti yhtä aikaa, kuluu vuosiloma karanteenin kanssa yhtä aikaa. Jos työntekijä/viranhaltija on sekä työkyvytön että asetettu karanteeniin, arvioidaan poissaoloperustetta ja oikeutta sairausajan palkkaan sen mukaan, mikä poissaoloperuste on syntynyt ensin. Tällöin kannattaa pyytää sairauslomatodistus ja pyytää työnantajalta vuosiloman siirtämistä sairauspoissaolon vuoksi.

Esimerkki:

Työntekijän vuosiloma on 16.3. -29.3. Työntekijä on asetettu karanteeniin 14.3.-28.3. Työntekijä sairastuu karanteenin aikana 18.3.-25.3.

Tilanteessa vuosiloma ja karanteeni kuluvat yhtä aikaa. Sairauden osalta työntekijä/viranhaltija voi hakea lääkärintodistuksella vuosiloman siirtämistä. Sairausloman 18.3.-25.3. osalta noudatettaisiin normaaleja KVTES:n sairausajanpalkan edellytyksiä ja ehtoja muun muassa palkan suhteen. Työntekijän/viranhaltijan vuosiloma ja yhtäaikainen karanteeni jatkuvat sairausloman jälkeen, siirretty vuosiloma annettaisiin vuosilomalain ja KVTES:n ehtojen rajoissa myöhempänä ajankohtana.

Kaupungit ja yritykset sulkevat toimintojaan koronaviruksen vuoksi. Tuleeko tilanteessa sovellettavaksi työsopimuslain 2 luvun 12 § ja palkanmaksuvelvoitteen rajoittuminen 14:sta vuorokauteen?

Työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Lisäksi jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Työoikeudessa työnantajalla tulkintaetuoikeus, eli työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta tulkitaan ja sovelletaan. Samalla työnantaja vastaa siitä, että tulkinta kestää jälkikäteisarvion tuomioistuimessa.

Kyseisen työsopimuslain pykälän tulkinta koronaepidemiassa on epäselvä. Tämän vuoksi toimitaan työnantajan tulkintaetuoikeuden mukaisesti ja tarvittaessa tulkinnan lainmukaisuus voidaan selvittää.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta ei sisällä vastaavaa säännöstä.

Työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan jäämään kotiin työntekijän/viranhaltijan tai hänen perheenjäsenensä ulkomaanmatkan vuoksi. Maksetaanko ajalta palkka?

Tartuntatautilain tarkoittamaan ja tartuntatautipäivärahaan oikeuttavaan karanteeniin voi määrätä vain virkasuhteinen kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri, ei työnantaja.

Jos työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan pysymään kotona työntekijän/viranhaltijan tai tämän perheenjäsenen ulkomaanmatkan vuoksi, eikä etätyön mahdollisuutta ole, katsottaisiin lähtökohtaisesti työnteon estyneen työnantajasta johtuneesta syytä ja poissaolo olisi palkallinen.

Lomapäiviä voidaan käyttää poissaolon ajalla vain työntekijän/viranhaltijan suostumuksella.

Työnantaja siirtää työntekijän KVTES I luvun 10 §:n perusteella tilapäisesti toiseen tehtävään. Voidaanko siirron yhteydessä muuttaa työsopimuksella sovittua työaikamuotoa?

Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Jos työntekijän kanssa on sovittu työsopimuksessa esimerkiksi osa-aikatyöstä tai noudatettavasta työaikamuodosta, ei tilapäinen siirto oikeuta työnantajaa tekemään tähän muutosta. Muutoin noudatetaan työnantajan määräystä noudatettavasta työaikamuodosta. Jos työnantajan tulkinta myöhemmin vahvistetaan virheelliseksi, työnantajan tulee korvata työntekijälle tulkintaetuoikeuden käyttämisestä aiheutunut vahinko.

Valmiuslaista annetun asetuksen perusteella voidaan kuitenkin poiketa työaikalain ylityösuostumuksesta, enimmäistyöajasta ja lepoajasta (ks. ”Valmiuslaki ja palvelussuhteen ehtojen muutokset.)

KVTES I luvun 10 §:ää ei sovelleta viranhaltijaan. Viranhaltijan kohdalla sovelletaan viranhaltijalain 23 § virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ja 24 § toiseen virkaan siirtämisestä.

Mikä on Talentian jäsenilleen ottaman vapaa-ajanvakuutuksen kattavuus tilanteessa, jossa jäsen tekee etätyötä ja hänen työnantajansa ottama vakuutus ei kata lounas-/kahvitauoilla tapahtuvia tapaturmia?

Talentia on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen vakuutusyhtiö Turvasta. Jäsenten tapaturmavakuutus on voimassa vapaa-ajalla eli sillä ajalla, jolloin työnantajan lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei näissä etätyötilanteissa ole voimassa. Näitä vapaa-ajaksi katsottavia tilanteita ovat juurikin ruokailu- ja kahvitauot, muu mahdollinen ”puuhastelu” ja tauot etätyöpäivän lomassa, roskien vienti jne.

Lue lisää vakuutusyhtiö Turvan sivuilta.

Jaa sivu