Julkinen sektori ja koronavirus


Julkisella sektorilla työskentelevä Talentian jäsen, täältä löydät koronasta usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.

Eduskunta hyväksyi 18. maaliskuuta asetuksen valmiuslain (valmiuslaki 29.12.2011/1552) eräiden osien käyttöönotosta. Laki on voimassa 18.3–13.4.2020.

Asetus antaa työnantajalle oikeuden väliaikaisiin muutoksiin työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännöksiin. Näihin liittyvissä kysymyksissä katso myös  toimintaohjeemme usein kysyttyine kysymyksineen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä koronasta ja sen vaikutuksesta työelämään

Työ- ja virkasuhdetta koskevat kysymykset

Tehtävät ja palkkaus

– Voidaanko työntekijä siirtää toiseen tehtävään, ja vaikuttaako se palkkaan?
– Työnantaja siirtää työntekijän KVTES I luvun 10 §:n perusteella tilapäisesti toiseen tehtävään. Voidaanko siirron yhteydessä muuttaa työsopimuksella sovittua työaikamuotoa?
– Kaupungit ja yritykset sulkevat toimintojaan koronaviruksen vuoksi. Tuleeko tilanteessa sovellettavaksi työsopimuslain 2 luvun 12 § ja palkanmaksuvelvoitteen rajoittuminen 14:sta vuorokauteen?
– Työnantaja on keskeyttänyt palkanmaksun työsopimuslain 2:12:n perusteella. Miten työnteon keskeyttämisestä on ilmoitettava ja mitä ilmoituksesta on käytävä ilmi?
– Onko työntekijällä oikeus työttömyysturvaan työnantajan keskeyttäessä palkanmaksun työsopimuslain 2:12:n perusteella? 
– Työhön palaaminen työn tekemisen keskeyttämisen jälkeen?
– Onko työntekijällä oikeus tehdä työtä toisen työnantajan palveluksessa työn tekemisen keskeyttämisen aikana? 

Poissaolo työstä ja sairastuminen

–  Työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan jäämään kotiin työntekijän/viranhaltijan tai hänen perheenjäsenensä ulkomaanmatkan vuoksi. Maksetaanko ajalta palkka? 
– Koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos suljetaan, ja olet töissä jostain niistä. Miten käy työnteon ja palkanmaksun?
– Mitä jos itse sairastut? 
– Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi sairastuu?
– Koulu ja päiväkoti suljetaan, ja joudut jäämään kotiin hoitamaan lapsia.

Toimintaohjeet karanteeni- ja eristämistilanteissa

– Mitä karanteeni ja eristäminen tarkoittavat?
– Mikä on karanteenin ja eristämisen vaikutus palkkaan?
– Etätyö karanteenissa
– Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi joutuu karanteeniin?
– Kuluuko annettu vuosiloma karanteenin vuoksi?

Työturvallisuutta ja ammattilainsäädäntöä koskevat kysymykset

Riskiryhmä

Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään. Miten terveyteni turvataan?
– Miten varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen henkilöstö suojataan työpaikoilla?
– Voiko työnantaja velvoittaa riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä/viranhaltijoita hakemaan vuosilomaa tai palkatonta vapaata?
– Oikeus poissaoloon työstä tilanteessa, jossa lapsi riskiryhmään kuulumisen vuoksi ei voi mennä päiväkotiin.

Työtehtävistä

– Onko työntekijä tai viranhaltija velvollinen tekemään perhekäyntejä?
– Minulla ei ole lääkehoitolupa kunnossa tai koulutukseeni ei ole sisältynyt lääkehoidon opetusta. Osallistunko lääkehoitoon?

Muut kysymykset

– Voidaanko luottamusmies lomauttaa?
– Mikä on Talentian jäsenilleen ottaman vapaa-ajanvakuutuksen kattavuus tilanteessa, jossa jäsen tekee etätyötä ja hänen työnantajansa ottama vakuutus ei kata lounas-/kahvitauoilla tapahtuvia tapaturmia?
– Jos minulle tarjotaan muuta työtä lomautuksen vaihtoehdoksi, tuleeko minun tehdä uusi työsopimus toisessa tehtävässä työskentelyn ajaksi? 
Miten lomautuksen vaihtoehdoksi tarjotun työn palkka määräytyy? 

Voidaanko työntekijä siirtää toiseen tehtävään, ja vaikuttaako se palkkaan?

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työntekijä voidaan siirtää toiseen tehtävään enintään kahdeksaksi viikoksi kerrallaan. Tehtävän tulee olla työntekijän koulutuksen ja osaamisen perusteella hänelle sopiva. Jos tehtävät poikkeavat olennaisesti työsopimuksen mukaisista tehtävistä, voidaan siirto tehdä pidemmäksi aikaa vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai jos työnantajalla on irtisanomisperuste.

Viranhaltijalain mukaan työnantajalla on oikeus muuttaa viranhaltijan virantoimitusvelvollisuutta laajemmin kuin normaalin direktio-oikeuden perustella, kun perusteltu syy sitä edellyttää. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kuin päätös muutoksesta tehdään.

Mikäli työntekijälle tai viranhaltijalle osoitetaan muuta työtä, noudatetaan kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) palkkausluvun määräyksiä. Jos työntekijän tai viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahdeksi viikoksi tehtävien uudelleen järjestelyjen vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Jos uusi tehtävä on vaativampi, tarkistetaan tehtäväkohtainen palkka tehtävien muutosajankohdasta lukien. Mikäli uusi tehtäväkohtainen palkka on matalampi, tarkistetaan palkka kahdeksan viikon kuluttua muutoksesta.

Työnantaja siirtää työntekijän KVTES I luvun 10 §:n perusteella tilapäisesti toiseen tehtävään. Voidaanko siirron yhteydessä muuttaa työsopimuksella sovittua työaikamuotoa?

Tilapäinen siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa kerrallaan.

Jos työntekijän kanssa on sovittu työsopimuksessa esimerkiksi osa-aikatyöstä tai noudatettavasta työaikamuodosta, ei tilapäinen siirto oikeuta työnantajaa tekemään tähän muutosta. Muutoin noudatetaan työnantajan määräystä noudatettavasta työaikamuodosta. Jos työnantajan tulkinta myöhemmin vahvistetaan virheelliseksi, työnantajan tulee korvata työntekijälle tulkintaetuoikeuden käyttämisestä aiheutunut vahinko.

Valmiuslaista annetun asetuksen perusteella voidaan kuitenkin poiketa työaikalain ylityösuostumuksesta, enimmäistyöajasta ja lepoajasta (ks. ”Valmiuslaki ja palvelussuhteen ehtojen muutokset.)

KVTES I luvun 10 §:ää ei sovelleta viranhaltijaan. Viranhaltijan kohdalla sovelletaan viranhaltijalain 23 § virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ja 24 § toiseen virkaan siirtämisestä.

Kaupungit ja yritykset sulkevat toimintojaan koronaviruksen vuoksi. Tuleeko tilanteessa sovellettavaksi työsopimuslain 2 luvun 12 § ja palkanmaksuvelvoitteen rajoittuminen 14:sta vuorokauteen?

Työsopimuslain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Lisäksi jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Työoikeudessa työnantajalla tulkintaetuoikeus, eli työnantaja tekee päätöksen siitä, miten työlainsäädäntöä ja työehtosopimusta tulkitaan ja sovelletaan. Samalla työnantaja vastaa siitä, että tulkinta kestää jälkikäteisarvion tuomioistuimessa.

Kyseisen työsopimuslain pykälän tulkinta koronaepidemiassa on epäselvä. Tämän vuoksi toimitaan työnantajan tulkintaetuoikeuden mukaisesti ja tarvittaessa tulkinnan lainmukaisuus voidaan selvittää.

Laki kunnallisesta viranhaltijasta ei sisällä vastaavaa säännöstä.

Työnantaja on keskeyttänyt palkanmaksun työsopimuslain 2:12:n perusteella. Miten työnteon keskeyttämisestä on ilmoitettava ja mitä ilmoituksesta on käytävä ilmi?

Palkanmaksun keskeyttäessään työnantajan tulee antaa keskeytyksestä kirjallinen ilmoitus työntekijälle. Ilmoituksesta tulisi käydä ainakin ilmi se, että kyseessä on työnantajan yksipuoleinen päätös työnteon ja palkanmaksun keskeyttämisestä sekä mahdollinen keskeytyksen kesto.

Lue tarkat toimintaohjeet siitä, kuinka toimia, jos työnantaja on päättänyt keskeyttää palkanmaksun: Työnteon keskeytys

Onko työntekijällä oikeus työttömyysturvaan työnantajan keskeyttäessä palkanmaksun työsopimuslain 2:12:n perusteella?

Oikeutta työttömyysturvaan arvioi te-toimisto ja työttömyyskassa. Mikäli työnantaja keskeyttää palkanmaksun, ole te-toimistoon ja omaan työttömyyskassaan yhteydessä.

Työhön palaaminen työn tekemisen keskeyttämisen jälkeen?

Työntekijän on keskeytyksen aikana varauduttava palamaan työhön.

Tavasta, jolla työhön paluusta ja paluun ajankohdasta on ilmoitettava, ei ole säädetty. Asianmukaista olisi, että työnantaja ilmoittaa työhön paluusta todisteellisesti, esimerkiksi sähköpostilla.

Työn teon keskeyttäminen ei tarkoita varallaoloa. Tämän vuoksi työntekijälle on varattava kohtuullinen aika järjestää työhön paluuta koskevat välttämättömät seikat, kuten lastenhoito ja työmatkan kulkeminen.

Selkeintä olisi, jos työntekijä ja työnantaja työn tekemisen keskeyttämisen yhteydessä sopisivat tavasta ja ajasta, jossa työhön paluuseen liittyvistä käytännönseikoista sovitaan (esimerkiksi ilmoitustapa ja aika, jonka puitteissa työntekijä varautuu palaamaan työhön).

Onko työntekijällä oikeus tehdä työtä toisen työnantajan palveluksessa työn tekemisen keskeyttämisen aikana?

Työntekijän on keskeytyksen aikana varauduttava palaamaan työhön.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia muualla työskentelystä ja työhön paluuseen liittyvistä käytännön seikoista. Työntekijä kuitenkin vastaa siitä, että hän on työnantajan käytettävissä, mikäli työn teon keskeyttäminen päättyy ja työnantaja osoittaa hänelle työtä.

Keskeytyksen aikaisessa, uudessa, työsuhteessa on sovittava siitä, että työnteko on mahdollista päättää välittömästi, mikäli ensisijainen työnantaja päättää keskeytyksen.

Työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan jäämään kotiin työntekijän/viranhaltijan tai hänen perheenjäsenensä ulkomaanmatkan vuoksi. Maksetaanko ajalta palkka?

Tartuntatautilain tarkoittamaan ja tartuntatautipäivärahaan oikeuttavaan karanteeniin voi määrätä vain virkasuhteinen kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri, ei työnantaja.

Jos työnantaja määrää työntekijän/viranhaltijan pysymään kotona työntekijän/viranhaltijan tai tämän perheenjäsenen ulkomaanmatkan vuoksi, eikä etätyön mahdollisuutta ole, katsottaisiin lähtökohtaisesti työnteon estyneen työnantajasta johtuneesta syytä ja poissaolo olisi palkallinen.

Lomapäiviä voidaan käyttää poissaolon ajalla vain työntekijän/viranhaltijan suostumuksella.

Koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos suljetaan, ja olet töissä jostain niistä. Miten käy työnteon ja palkanmaksun?

Koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos voidaan sulkea joko työnantajan päätöksellä tai viranomaismääräyksen nojalla.

Mikäli koulu, päiväkoti, toimisto tai laitos suljetaan työnantajan omalla päätöksellä ilman viranomaismääräystä, estyy työnteko työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus työntekijälle työsopimuslain perusteella. Työntekijän ei tule sopia palkattomasta poissaolosta sulun vuoksi.

Mikäli päiväkoti, koulu, toimisto tai laitos suljetaan viranomaismääräyksen nojalla, voi kyseeseen tulla työsopimuslain määräys työnteon estymisestä työntekijästä ja työnantajasta riippumattomasta syystä. Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen poikkeuksellisen tapahtuman tai muun tämän kaltaisen syyn vuoksi, on työntekijällä oikeus palkkaansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.

Mitä jos itse sairastut?

Jos sairastut, noudatetaan normaalisti kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) ja työnantajan määräyksiä sairauspoissaoloista.

KVTES:n mukaan työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus tai se on osoitettava muulla luotettavalla tavalla. Työnantaja voi myöntää sairauslomaa myös oman ilmoituksen perusteella.

Mikäli tarvitset lääkärintodistuksen ja olet sairastunut tai epäilet koronavirustartuntaa, noudata THL:n ohjeistusta ja terveydenhuollon ohjeistusta epidemian leviämisen välttämiseksi.

Sairausajan palkka maksetaan normaalisti KVTES:n säännösten mukaisesti.

Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi sairastuu?

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntapäivärahaan tilanteessa, jossa lapsi on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtä.

Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) mukaista tilapäistä hoitovapaata myönnetään alle 12-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi saada enintään neljä työpäivää kerrallaan. Mikäli vanhemmalla on tarve hoitaa lasta pidemmän aikaa tai lapsi on yli 12-vuotias, voi työnantaja myöntää vanhemmalle palkatonta vapaata. Palkallinen tilapäinen hoitovapaa edellyttää lapsen sairautta, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole karanteenin kohdalla.

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada palkatonta vapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta pakottavasta syystä.

Koulu ja päiväkoti suljetaan, ja joudut jäämään kotiin hoitamaan lapsia.

Työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus saada palkatonta vapaata tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneesta sairaudesta pakottavasta syystä. Koronaviruksen vuoksi suljettu koulu ja päiväkoti voi olla tällainen pakottava syy.

Mitä karanteeni ja eristäminen tarkoittavat?

Karanteeni ja eristäminen ovat eri asioita. Eristyksessä tautia sairastava potilas eristetään terveistä. Eristäminen voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. Karanteenissa terveen henkilön liikkumisvapautta rajoitetaan.

Koronavirus on lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon.

Henkilö, jonka on todettu tai perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille, voidaan asettaa karanteeniin. Päätöksen karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan tai kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri, ei työnantaja.

Karanteeniin asetetun työntekijän ja viranhaltijan on noudatettava karanteenin asettajan hänelle antamia ohjeita ja määräyksiä ja hänellä on velvollisuus pysyä poissa työpaikalta. Poissaolovelvollisuudesta ei voida sopia toisin työnantajan kanssa.

Karanteenin ajalta voi hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa.

Mikä on karanteenin ja eristämisen vaikutus palkkaan?

Tartuntatautilaki 57 §

Jos yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä, virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Päätös työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta poissaolon lopettamisesta on tehtävä heti, kun asianomainen ei ole enää tartuntavaarallinen.

Tartuntatautilaki 63 § 

Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää yleisvaaralliseen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäiltyyn tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön eristämisestä terveydenhuollon toimintayksikköön enintään kahden kuukauden ajaksi, jos taudin leviämisen vaara on ilmeinen ja jos taudin leviämistä ei voida estää muilla toimenpiteillä. Päätöksen tehneen lääkärin on annettava eristettävälle henkilölle ja häntä hoitaville työntekijöille tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömät ohjeet.

Kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES) on sovittu palkanmaksusta tartuntatautilain 57 §:n ja 63 §:n mukaisissa tilanteissa: Jos työntekijä tai viranhaltija on tartuntatautilain 57 §:n tai 63 §:n perusteellä määrätty taudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa töistä tai eristettävänä, on hänellä oikeus palkkaan KVTES:n sairausajan palkkaa koskevien säännösten mukaisesti.

Etätyö karanteenissa

Työnantaja voi työsopimuksen ja virkamääräyksen rajoissa päättää työn tekemisen paikasta ja tavasta. Mikäli työntekijä tai viranhaltija on karanteenissa ja työkykyinen ja hänen työtehtävänsä mahdollistavat etätyön, voi työnantaja osoittaa hänet karanteenin ajaksi etätyöhön. Etätyö on työntekijän työsopimuksen mukaista työtä, mutta poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti työnantaja voi osoittaa hänelle myös muita kuin työsopimuksen mukaisia tehtäviä. Viranhaltijan tehtävien kohdalla työnantajan työnjohto-oikeus on työsuhteista laajempi.

Etätyö edellyttää, että työntekijän tai viranhaltijan työvälineet ovat hänen käytettävissään, esimerkiksi kannettava tietokone on otettu työpäivän päätteeksi kotiin mukaan.

Mikäli työntekijä tekee karanteenissa ollessaan etätyötä, tulee hänelle maksaa normaali kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) mukainen palkka.

Mitä tehdä, jos alle 16-vuotias lapsesi joutuu karanteeniin?

Tartuntatautilain mukaan jos alle 16-vuotias lapsi on määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, on hänelle oikeus Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan.

Alle 16-vuotiaan lapsen eristäminen on työntekijälle ja viranhaltijalle hyväksyttävä syy olla poissa työstä. Palkanmaksuvelvollisuus on sidoksissa poissaoloperusteeseen ja etätyön mahdollisuus on käytettävissä.

Kuluuko annettu vuosiloma karanteenin vuoksi?

Vuosiloman antamisajankohta sitoo. Vuosilomalaki ja kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus (KVTES) mahdollistavat vuosiloman siirtämisen sairauden perusteella työntekijän/viranhaltijan pyynnöstä. Karanteeni ei oikeuta vuosiloman siirtämiseen.

Jos vuosiloma ja karanteeni osuvat ajallisesti yhtä aikaa, kuluu vuosiloma karanteenin kanssa yhtä aikaa. Jos työntekijä/viranhaltija on sekä työkyvytön että asetettu karanteeniin, arvioidaan poissaoloperustetta ja oikeutta sairausajan palkkaan sen mukaan, mikä poissaoloperuste on syntynyt ensin. Tällöin kannattaa pyytää sairauslomatodistus ja pyytää työnantajalta vuosiloman siirtämistä sairauspoissaolon vuoksi.

Esimerkki:

Työntekijän vuosiloma on 16.3. -29.3. Työntekijä on asetettu karanteeniin 14.3.-28.3. Työntekijä sairastuu karanteenin aikana 18.3.-25.3.

Tilanteessa vuosiloma ja karanteeni kuluvat yhtä aikaa. Sairauden osalta työntekijä/viranhaltija voi hakea lääkärintodistuksella vuosiloman siirtämistä. Sairausloman 18.3.-25.3. osalta noudatettaisiin normaaleja KVTES:n sairausajanpalkan edellytyksiä ja ehtoja muun muassa palkan suhteen. Työntekijän/viranhaltijan vuosiloma ja yhtäaikainen karanteeni jatkuvat sairausloman jälkeen, siirretty vuosiloma annettaisiin vuosilomalain ja KVTES:n ehtojen rajoissa myöhempänä ajankohtana.

Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään, miten terveyteni turvataan?

Toiminnassa pidettävissä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä, niiden yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa ja sosiaalipalveluissa on asiakkaita/lapsia ja henkilökuntaa, jotka kuuluvat perussairautensa vuoksi riskiryhmiin. Heidän osaltaan virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen heidän laittamisestaan karanteeniin.

Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyömahdollisuus.

Jos työterveyslääkäri kirjoittaa todistuksen, jossa se toteaa henkilön tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa käytännössä työkyvyttömäksi, sen pitäisi riittää sairausajan palkan maksamisen perusteeksi.

Riskiryhmät THL.

Miten varhaiskasvatuksen ja sosiaalipalvelujen henkilöstö suojataan työpaikoilla?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä myös poikkeuksellisen epidemiatilanteen aikana.

Toiminnassa pidettävissä varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä, niiden yhteydessä järjestettävässä esiopetuksessa ja sosiaalipalveluissa on asiakkaita/lapsia ja henkilökuntaa, jotka kuuluvat perussairautensa vuoksi riskiryhmiin. Heidän osaltaan virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai virkasuhteinen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen heidän laittamisestaan karanteeniin.

Työterveyslääkärin on syytä ottaa lausunnossaan kantaa siihen, onko kyseessä työturvallisuuslain 23 §:n mukainen tilanne (työntekijän oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle) ja sitä kautta työnantajan velvollisuus järjestää etätyömahdollisuus.

Jos työn vaara- tai haittatekijöitä ei pystytä poistamaan teknisin toimenpitein, on käyttöön otettava vähemmän haitalliset työmenetelmät tai työnantajan on hankittava ja annettava työntekijöiden käyttöön henkilönsuojaimet altistumisen vähentämiseksi.

Jos työnantaja ei huolehdi velvoitteestaan suojata työntekijää ohjeiden mukaisesti, Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti

Työssä tarvittava suojavalinta tehdään työpaikan riskiarvioinnin kautta. Apuna voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, esim. työterveyshuollon henkilöstöä. Riskien arviointi voi myös sisältyä työterveyshuollon työpaikkaselvitykseen tai muuhun työpaikan olosuhteita koskevaan selvitykseen. Riskien arviointi tulee tehdä tarvittaessa kunkin työntekijän työpisteessä, ja se on uusittava aina, kun työolosuhteet tai -menetelmät muuttuvat. Työnantajan on määriteltävä suojainten käyttötilanteet.

Jos asiakasta/potilasta ei pystytä hoitamaan omassa työyksikössä työturvallisesti ja työantaja ei pysty ratkaisemaan tilannetta, tulee puhelimitse ottaa yhteyttä oman alueen infektiopotilaita hoitavaan yksikköön ja pyytää sieltä lisäohjeita. Jos muuta keinoa ei tilanteessa löydy, infektiopotilas voidaan joutua siirtämään yksikköön, jossa häntä pystytään hoitamaan riittävästi suojautuneena.

Vallitseva tilanne on poikkeuksellinen, joten työpaikalla on syytä käydä keskustelua työntekijöiden ja johdon välillä, miten poikkeustilanteet kussakin yksikössä hoidetaan. Tarvittaessa on hyvä konsultoida työterveyshuoltoa ja työsuojeluvaltuutettua. Työsuojelun valvova viranomainen on aluehallintovirasto, joka antaa myös ohjeita ja neuvoja työsuojelusta huolehtimiseen.

STM:n on antanut ohjeistuksen asiassa työpaikoille.

Voiko työnantaja velvoittaa riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä/viranhaltijoita hakemaan vuosilomaa tai palkatonta vapaata?

Työnantaja ei voi velvoittaa hakemaan palkatonta vapaata tai vuosilomaa.

Palkaton vapaa myönnetään työnantajan käytäntöjen ja kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) ehtojen mukaisesti työntekijän/viranhaltijan pyynnön perusteella. Vuosiloma annetaan vuosilomalain ja KVTES:n mukaisesti työnantajan määräyksestä hänen kuultuaan työntekijää/viranhaltijaa vuosiloman antamisajankohdasta. Vuosiloman antamisajankohdasta voidaan myös sopia työntekijän/viranhaltijan kanssa, mutta sopiminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen.

Riskiryhmään kuuluvan kanssa voidaan sopia työjärjestelyistä, muun muassa etätyötä tai väliaikaisista muutoksista tehtävissä. Katso lisäksi kysymys ”Kuulun THL:n määrittelemään riskiryhmään, miten terveyteni turvataan?”.

Oikeus poissaoloon työstä tilanteessa, jossa lapsi ei riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi mennä päiväkotiin.

Kyseeseen tulee tilapäinen poissaolo työstä, katso vastausKoulu ja päiväkoti suljetaan, ja joudut jäämään kotiin hoitamaan lapsia”.

Onko työntekijä tai viranhaltija velvollinen tekemään perhekäyntejä?

Pääsäännön mukaan työnantaja päättää työntekemisen paikasta, ajasta ja tavasta työnjohto-oikeutensa perusteella, kuten normaalitilanteessakin.

Kodeissa tehtävässä työssä on huomioitava useita seikkoja, mm. seuraavat:

  • Onko työntekijä/viranhaltija altistunut ja asetettu karanteeniin tai määrätty etätyöhän – käyntejä ei tehdä.
  • Onko perhe tai joku perheenjäsen asetettu karanteeniin – käyntejä ei tulisi tehdä, ellei käynnille ole laista johtuvaa perustetta, esimerkiksi huostaanotto. Tällöin työnantajan on huolehdittava työturvallisuusvelvoitteiden täyttymisestä, muun muassa suojaimien käytöstä.
  • Kuuluuko työntekijä/viranhaltija riskiryhmään – työntekijä/viranhaltija ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, ks. Kohta riskiryhmä.

Keskustele asiasta työnantajasi kanssa, sillä työtehtävistä kieltäytyminen voi johtaa varoittamiseen tai työsuhteen päättämiseen.

Minulla ei ole lääkehoitolupa kunnossa tai koulutukseeni ei ole sisältynyt lääkehoidon opetusta. Osallistunko lääkehoitoon?

Työnantaja päättää siitä, mitä lääkehoitoon liittyviä tehtäviä kukin ammattiryhmä tekee. Työnantaja arvioi ja päättää, riittävätkö ammattihenkilöiden ammatillisessa koulutuksessa saamat valmiudet tehtävien suorittamiseen vai tarvitsevatko he lisäkoulutusta. Työnantaja määrittelee sen, tarvitsevatko työntekijät kirjallisia lupia lääkehoidon tehtävien suorittamiseen.

Lääkehoitoon liittyviä ohjeistuksia noudatetaan, jotta asiakas- ja potilasturvallisuus ei vaarannu. Lääkitysturvallisuuden perustana on ammatillisen toiminnan vastuu, toimintayksikön vastuu ja ammattihenkilön vastuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laati Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta Turvallinen lääkehoito -oppaan vuonna 2016. STM suosittaa oppaan käyttöä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, joissa toteutetaan lääkehoitoa. Opas selkeyttää sekä johdon että työntekijöiden vastuita lääkehoidon organisoinnista, toteuttamisesta, seurannasta ja valvonnasta.

Voidaanko luottamusmies lomauttaa?

Lomauttaminen edellyttää irtisanomisperustetta. Luottamusmiehen voi irtisanoa vain, jos työ loppuu kokonaan. Lomauttamisessa on kyse väliaikaisesta työn vähenemisestä, joten luottamusmiestä ei voi lomauttaa.

Mikä on Talentian jäsenilleen ottaman vapaa-ajanvakuutuksen kattavuus tilanteessa, jossa jäsen tekee etätyötä ja hänen työnantajansa ottama vakuutus ei kata lounas-/kahvitauoilla tapahtuvia tapaturmia?

Talentia on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen vakuutusyhtiö Turvasta. Jäsenten tapaturmavakuutus on voimassa vapaa-ajalla eli sillä ajalla, jolloin työnantajan lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei näissä etätyötilanteissa ole voimassa. Näitä vapaa-ajaksi katsottavia tilanteita ovat juurikin ruokailu- ja kahvitauot, muu mahdollinen ”puuhastelu” ja tauot etätyöpäivän lomassa, roskien vienti jne.

Lue lisää vakuutusyhtiö Turvan sivuilta.

Jos minulle tarjotaan muuta työtä lomautuksen vaihtoehdoksi, tuleeko minun tehdä uusi työsopimus toisessa tehtävässä työskentelyn ajaksi?

Väliaikaisessa tilanteessa uutta sopimusta ei tarvita eikä kannata tehdä.

Miten lomautuksen vaihtoehdoksi tarjotun työn palkka määräytyy?

Kuntatyönantaja on tulkinnut KVTES:n palkkasumääräyksiä (2 luku 10 § 2 mom.) siten, että tällä perusteella tarjottavasta työstä maksetaan tarjotun tehtävän mukainen palkka tehtävään siirtymisestä alkaen. Talentialla on asiasta eriävä näkemys, jonka mukaan lomautuksenkin osalta palkkaa tarkistetaan 8 viikon kuluttua muutoksesta, jos tehtäväkohtainen palkka on alempi, mutta asia tulee ratkaista pääsopijatasolla.

Joka tapauksessa on hyvä pyytää työnantajalta kirjallinen selitys tai peruste tarjottavan työn palkkauksen määräytymisestä.

 

 

Jaa sivu