Hyvinvointialueen virkavalinnoista valittaminen


Tutustu ohjeistukseen, miten tehdä valitus hyvinvointialueen virkavalinnoista

Hyvinvointialueen henkilöstön siirtymisessä on noudatettava liikkeenluovutuksen periaatteita, virkoja ei saa laittaa hakuun

Hyvinvointialueuudistuksen voimaanpanolain (18 §) mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät kunnista hyvinvointialueille liikkeenluovutuksena. Liikkeenluovutustilanteessa viranhaltijan virkasuhteen oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle (KHVHL 25 §). Liikkeenluovutus ei ole irtisanomisperuste (KHVHL 39 §). Jos liikkeenluovutuksen jälkeen tehdään uudelleenjärjestelyjä, ne on tehtävä tavalla, joka ei tee tyhjäksi liikkeenluovutustilanteen periaatteita.

Talentian kannan mukaisesti vain hyvinvointialuejohtajan virka täytetään julkisella haulla. Koko muu tulevan hyvinvointialueen henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon liikkeenluovutuksella. Suuri osa henkilökunnasta siirtyy osaksi uutta organisaatiota ilman, että tehtävää tulee hakea.

Viranhaltijat jatkavat lähtökohtaisesti siten vanhoissa tehtävissään, mistä voidaan tehdä vain perusteltuja poikkeuksia.

Pidämme kuitenkin todennäköisenä, että hyvinvointialueilla ylimmän johdon tehtäviä laitetaan ns. sisäiseen hakuun. Viranhaltijoiden työtä koskevista uudelleenjärjestelyistä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut (KHYTL 4 §). Jos uudelleenjärjestelyistä seuraa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia, on neuvotteluiden täytettävä vähennysneuvotteluiden erityiset vaatimukset (mm. KHYTL 7 §).

Päätösten tekeminen ja ajankohta

Hyvinvointialueella ei voida päättää henkilöstövähennyksiin johtavasta organisaatiorakenteesta ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita. Oikea-aikaisten ja oikean sisältöisten yhteistoimintaneuvotteluiden käymättä jättäminen rikkoo virkasuhteen päättämismenettelyyn sisältyvää viranhaltijan kuulemisvelvoitetta (KHVHL 43 §).

Neuvottelut on käytävä ennen asian ratkaisemista (KHYTL 5 §). Toisaalta virantäyttöjä tai myöskään hyvinvointialuetta koskevia yhteistoimintaneuvotteluja ei voida käydä ennen kuin liikkeenluovutus on tapahtunut. Liikkeenluovutuksen periaatteiden ja viranhaltijalain mukaan kielletty on myös menettely, jossa viranhaltija sijoitetaan liikkeenluovutuksen yhteydessä suoraan eri virkaan kuin aiemmin. Toisin sanoin uudelleenjärjestelyt tulee aivan ylintä johtoa lukuun ottamatta tehdä vasta liikkeenluovutuksen tapahduttua.

Mihin virkaan viranhaltija pitää sijoittaa? Voiko palkka alentua?

Uudelleenjärjestelytilanteessa viranhaltija on irtisanomiseen nähden ensisijaisesti sijoitettava toiseen, ensisijaisesti entistä virkasuhdettaan vastaavaan virkaan (KHVHL 37 § ja sitä koskeva HE).

Viranhaltijalain 24 §:n mukaan viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene.

Mitä tulee huomioida sisäisessä viranhaussa?

Sisäisen viranhaun avaamista tulee edeltää yhteistoimintaneuvottelut, jos ja kun valinnat vaikuttavat myös muiden kuin virkaan valittujen viranhaltijoiden asemaan. Lisäksi on huomioitava, että viranhaltijalaissa edellytettyä perusteltua syytä ei yleensä ole vain sillä perusteella, että työnantaja haluaa vaihtaa johtajan esimerkiksi aiemmin asiantuntijatehtävässä toimineeseen henkilöön.

Miten valitan viranhausta?

Jätä oikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Itseäsi koskevassa asiassa olet saanut päätöksen tiedoksesi postitse tai sähköisesti. Sinun katsotaan saaneen päätöksen tiedoksesi silloin, kun sen postittamisesta on kulunut seitsemän päivää tai sähköisestä lähetyksestä kolme päivää.

Hyödynnä soveltuvin osin valmista mallipohjaa, jonka saat Talentiasta, kun otat yhteyttä Talentian yhteydenottolomakkeella.

Jos oikaisuvaatimus ei johda toivomaasi ratkaisuun ja haluat viedä asiaa eteenpäin, voit tehdä asiasta valituksen hallinto-oikeuteen. Tee valitus 30 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut oikaisuvaatimukseen annetun vastauksen tiedoksesi.

Hyödynnä soveltuvin osin valmista mallipohjaa, jonka saat Talentiasta, kun otat yhteyttä Talentian yhteydenottolomakkeella.

Valituksessa on huomioitava muun muassa:

  • Valitatko virkavalinnasta, jossa useita hakijoita etkä tullut valituksi vai sinua koskevasta virkasiirtoa koskevasta päätöksestä, jossa sinulle osoitetaan uusi virka?
  • Virkavalintapäätöksessä valitetaan laillisuusperiaatteella, jos kyse on lähinnä vastaavasta virasta, jonka olisi pitänyt siirtyä liikkeenluovutuksessa
  • Onko virantäyttö perustunut julkiseen hakuun vai hyve-alueelle siirtyvän henkilöstön keskuudesta tapahtuneeseen rajattuun eli ns. sisäiseen hakumenettelyyn? Mikäli haku on ollut avoin, ei liikkeenluovutuksen periaatetta ole noudatettu
  • Onko päätös tapahtunut ennenaikaisesti ennen liikkeenluovutusta?
  • Onko sisäisessä haussa ollut olemassa viranhaltijalain 24 §:n mukainen perusteltu syy virkasiirtoon, mikäli toinen henkilö on valittu vastaavaan tehtävään? Erityisesti tilanteet, jossa alemman tehtävätason henkilö nostetaan ylemmälle tasolla, jolloin toisaalta ylemmän tason viranhaltijan asema heikkenee.
  • Virkaa ei saa laittaa sisäiseen hakuun, mikäli se vastaa siirtynyttä tehtävää. Vastaavasti tilanteessa, joissa sisäiseen hakuun avataan sisällöltään entisen kaltaisia, mutta määrältään aiempaa vähemmän virkoja, vaaditaan yhteistoimintaneuvottelut.
  • Palkka uudessa virassa ei saa virkasiirrossa heikentyä.

Talentian asiantuntijat voivat avustaa sinua valituksen muotoilussa.

Oikeuskäytäntöä

Yhteistoimintaa koskeva oikeuskäytäntö korostaa, että vähennysneuvottelut on käytävä ennen minkään henkilöstövähennykset tosiasiallisesti ratkaisevan päätöksen tekemistä (KKO 2019:66: vähennysneuvottelujen vaatimukset täyttävät yhteistoimintaneuvottelut olisi tullut käydä ennen henkilöstövähennykset tosiasiallisesti ratkaissutta kaupunginvaltuuston päätöstä, ks. myös KKO 2010:20).

Liikkeenluovutustilannetta koskeneen KKO 2010:8:n mukaan päätöksestä uuden työnantajan organisaatiorakenteesta olisi tullut käydä yhteistoimintaneuvottelut, koska se oli henkilöstövähennysten tosiasiallinen peruste (ratkaisu koski yhteistoimintaa yhdistyksessä, mutta periaate soveltuu myös yhteistoimintaan hyvinvointialueella).

Yhteistoimintalain mukainen hyvitys

Kuntia ja hyvinvointialueita koskevan yhteistoimintalain mukaiset hyvitysvaatimukset (Yhteistoimintalaki 21 ja 23 §) käsitellään yleisessä tuomioistuimessa (käräjäoikeus). Kanne tulee nostaa 2 vuodessa.

 

Jaa sivu