Toimintakertomus 2020

SOSIAALITOIMEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT RY

 

TOIMINTAKERTOMUS 2020

 

YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS

Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry on Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia ry:n valtakunnallinen sosiaalityöntekijäyhdistys. Jäsenkriteerinä on sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) mukainen sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus tai opiskelu sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää ja tukea sosiaalityön asiantuntijuutta, ammatillista edunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa.

 

YHDISTYKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2020

Yhdistyksen toiminnan painopisteenä oli tehdä tunnetuksi jäsenistölle ja sidosryhmille Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry:n ammatillista asiantuntijuutta ja vaikuttamistoimintaa liittyen ammatillisiin ja yhteiskunnallisiin muutoshaasteisiin.

Yhdistys joutui rajoittamaan toimintaansa maaliskuusta 2020 alkaen koronapandemian ja kokoontumisrajoitteiden vuoksi.

 

HALLITUKSEN TOIMIHENKILÖT

Puheenjohtaja                                                         Sari Savikko (3.11.2020 asti)

Varapuheenjohtaja                   Päivi Jokinen

Sihteeri                                          Aila Nyberg-Kork

Taloudenhoitaja                         Ritva Heiman

Jäsensihteeri                               Raili Tuppurainen

Tiedotusvastaavat                     Marja-Riitta Lehtinen ja Heikki Ranta

 

Varsinaiset jäsenet                    Varajäsenet

Riina Helin                                     (Reeta Ranta) Leena Verkkosaari-Jatta (22.2.2020 alkaen)

Kyllikki Klemm                             Raili Tuppurainen

Heikki Ranta                                 Teija Virtanen

Outi Viitaharju                             Raili Wiander

Tarja Hallami                                Virva Karttunen

Päivi Jokinen                                Suvi Krok

Marja-Riitta Lehtinen               Pirkko Niemi

Aila Nyberg-Kork                        Riikka Sujamo

 

Toiminnantarkastaja                 Ville Liimatainen

Varatoiminnantarkastaja        Pirjo Paananen

 

 

HALLITUKSEN TOIMINTA

 

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 22.8.2020 ja syyskokous 28.11.2020. Kevätkokous jouduttiin kokoontumisrajoitusten vuoksi siirtämään elokuulle. Hallitus kokoontui yhteensä kymmenen (10) kertaa. Kokouksista kolme (3) oli hybridikokousta ja kaksi (2) etäkokousta. Hallituksen kokoukset olivat avoimia kaikille jäsenille.

 

Yhdistyksen pj Sari Savikko erosi kirjallisella ilmoituksella 3.11.2020 alkaen puheenjohtajan tehtävästä ja yhdistyksen jäsenyydestä. Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen puheenjohtajana jatkoi varapuheenjohtaja Päivi Jokinen 31.12.2020 asti.

 

Koronatilanteesta huolimatta hallitus toimi toimintasuunnitelman mukaisesti aloitteellisesti ja aktiivisesti ammatillista asiantuntijuutta ja vaikuttamistoimintaa koskevissa ammatillisissa ja yhteiskunnallisissa muutoshaasteissa. Ammatillinen vaikuttamistyö kohdentui sosiaalityön aseman vahvistamiseen sote-uudistuksessa, sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaisen ammatinharjoittamisoikeuden ja tehtäväjaon toteuttamiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien asiakasryhmien palvelutarpeiden turvaamiseen. Hallitus antoi lausuntoja ja teki kannanottoja toimeentulotuen KELA-siirrosta, sote-uudistuksesta, lastensuojelun laitoshoidosta ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaista. Lisäksi hallitus osallistui järjestöpoliittiseen keskusteluun Talentia ry:n puheenjohtajuudesta.

 

Kokouksissaan hallitus seurasi työelämäkuulumisten avulla, miten koronatilanne vaikutti sosiaalityön palveluiden kysyntään ja saatavuuteen ja miten poikkeusolot vaikuttivat sosiaalityöntekijöiden työoloihin ja

työkuormitukseen. Hallitus suuntasi ammatillista vaikuttamistoimintaansa työelämäkuulumisten avulla.

 

Sosiaalityön palveluiden kysyntä lisääntyi koronatilanteen seurauksena. Erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden palvelut ruuhkautuivat. Lastensuojeluilmoitukset, kiireelliset sijoitukset ja lastensuojelun sijaishuollon tarve kasvoivat. Lastensuojelun sijaishuollon tarvetta lisäsi etenkin lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja nuorten päihdehoidon puute. SHL:n mukaisten perhepalveluiden sekä työikäisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus heikentyi, mikä vähensi päihde- ja mielenterveysongelmien ongelmien varhaista tunnistamista ja tukea. Erityisesti aikuissosiaalityössä, kuntouttavassa työtoiminnassa ja päihdepalveluissa paljon palvelua tarvitsevat asiakasryhmät olivat vaarassa jäädä vaille tarvitsemaansa apua ja tukea. Hallitus arvioi, että sosiaalityön asema ja toimintamahdollisuudet heikkenivät koronatilanteen lisäksi palvelujärjestelmän pirstaleisuuden ja katkeilevien palveluketjujen seurauksena.

 

Työelämäkuulumisten mukaan sosiaalityössä palveluiden saatavuus pyrittiin koronatilanteesta huolimatta pitämään mahdollisimman normaalina, vaikka etätyö ja videoneuvottelut lisääntyivät jonkin verran. Erityisesti sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus, rekrytointivaikeudet, lomautukset sekä ammatillisen johtamisen ja tuen puute lisäsivät työtyytymättömyyttä ja työhyvinvoinnin ongelmia sosiaalityössä.  Ammattinimikemuutokset, joilla sosiaalityön tehtäviä siirrettiin sosionomeille lisäsi tyytymättömyyttä erityisesti työllisyyspalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiouudistuksiin liittyi palveluiden johtamisen, työnjaon ja koordinoinnin ongelmia. Hallitus arvioi, että sosiaalityön palveluiden alueellinen tai paikallinen kriisiytyminen vaarantaa palveluiden laatua ja asiakasturvallisuutta. Hallitus pitää tärkeänä epäkohtiin puuttumista sekä tarvittaessa myös SHL:n mukaisen epäkohtailmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle.

 

 

TALOUS

 

Yhdistyksen talous perustui Talentian jäsenmaksupalautteisiin. Tilikauden tulos 1.1.2020 – 31.12.2020 oli

+ 5744,72 euroa. Yhdistyksen pankkitilin saldo 31.12.2020 oli + 46 488,48 euroa.

 

 

YHDISTYKSEN TOIMINTA

 

SEMINAARIT

 

  1. Eloseminaari (3 pv)

 

Toimintasuunnitelman mukaista ammatillista eloseminaaria ei järjestetty koronatilanteen vuoksi.

 

  1. Sote-uudistus sosiaalityön haasteena!

 

Hallituksen työseminaari järjestettiin 4.-6.9.2020 Urkin piilopirtissä Hämeenkyrössä. Seminaariin osallistui 10 hallituksen jäsentä. Seminaarissa perehdyttiin sote-ministerityöryhmän linjauksiin, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelmaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä koskevaan hallituksen esitysluonnokseen. Lisäksi keskusteltiin Talentia ry:n sote-kyselystä ja yhdistyksen 2/2018 antamasta lausunnosta Sosiaalipalvelut ja sosiaalinen asiantuntijuus uhattuna sotessa.

 

Hallituksen työseminaarin mielestä sote-uudistus on tarpeellinen ja tavoitteet kannatettavia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus ja saumattomat palveluketjut parantavat palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Toimiva palvelukokonaisuus ja saumattomat palveluketjut vähentävät hyvinvointi- ja terveyseroja siirtäen painopistettä raskaasta korjaavasta työstä kokonaisvaltaiseen ja moniammatilliseen työotteeseen.

 

Huolta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa aiheuttaa terveydenhuoltolähtöisyys, sosiaalihuollon asema ja sosiaalityön näkymättömyys. Hallitus pitää tärkeänä, että erityistä tukea tarvitsevien asiakasryhmien palvelut turvataan oikea-aikaisesti. Hallitus ennakoi, että aikuissosiaalityö, kuntouttava työtoiminta, päihdehuolto ja terveyssosiaalityö ovat kuitenkin vaarassa marginalisoitua integraatiossa.

 

Hallituksen mielestä tutkimus- ja kehittämistoiminnan eriyttäminen perustehtävästä on pulmallista. Sosiaalinen raportointi ja rakenteellinen sosiaalityö tehostaisivat ja hyödyntäisivät sosiaalityöntekijöiden asiantuntemusta palveluiden kehittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Sosiaalityön kohde tulisi määritellä laaja-alaisesti ottaen huomioon asiakkaiden yksilöllisen elämäntilanteen lisäksi sosiaaliset verkostot ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Se tukisi sosiaalityön asiakasryhmien hyvinvoinnin edistämistä, psykososiaalista muutostyötä ja moniammatillista yhteistyötä.  Muutos vahvistaisi professionaalista sosiaalityötä ja sosiaalihuollon tehtävärakennetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa on tärkeää ottaa huomioon sosiaalihuollon erityispiirteet ja ammatillisten kulttuurien erot. Sosiaalityön johtaminen edellyttää saman koulutustaustan omaavan lähijohdon ammatillista tukea.

 

Hallituksen työseminaariin sisältyi Urkin piilopirtin taidenäyttely ja -sauna sekä illallinen. Lisäksi illanvietossa klo 18 -23 koottiin Toimihenkilöarkistoa varten yhdistyksen valokuva-arkistoa teemalla Voimaannuttavia valokuvia yhdistystoiminnasta sanoin ja kuvin.

 

ASIANTUNTIJAPÄIVÄT

 

Sosiaalialan asiantuntijapäivät 10. -11.3.2020 Tampere-talo

Asiantuntijapäiville osallistui 6 hallituksen jäsentä. Lisäksi yhdistyksellä oli yhdistystoiminnan esittelypöytä, josta vastasivat Sari Savikko ja Pirjo Paananen.

 

Sosiaalityön tutkimuksen päivät 13. -14.2.2020 HYVINVOINTI2020 Itä-Suomen yliopisto

Yhdistyksen edustajina päiville osallistuivat Virva Karttunen ja Heikki Ranta.

 

LAUSUNNOT, KANNANOTO JA ESITYKSET

 

 

  1. Lausunto Sosiaalityön asema sote–uudistuksessa

 

Yhdistys antoi vapaamuotoisen lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan esitysluonnokseen (SM,STM,VM) tutustuttuaan lausuntoa koskeviin kohdennettuihin kysymyksiin. Lausunnon antoaika oli 15.6. – 25.9.2020.

 

Lausunnossaan yhdistys korosti, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittaminen on tärkeää. Palvelurakenteen muutoksen ja palveluiden järjestäminen tulisi tukea asiakaslähtöisiä, oikea-aikaisia ja monialaisia palveluita, mikä parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa tulee ottaa huomioon sosiaalihuollon ja sosiaalityön erityispiirteet. Sosiaalityön johtamisessa on tärkeää saman koulutustaustan omaavan lähijohdon antama ammatillinen tuki. Palveluiden kehittämisessä on tärkeää hyödyntää sosiaalityöntekijöiden ammatillista asiantuntemusta.

 

Sote-uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota haavoittavissa olosuhteissa elävien ja paljon palvelua tarvitsevien asiakasryhmien oikeuteen saada riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti.  Sosiaalityön tulee vastata kokonaisvaltaisesti yksilön, perheiden ja yhteisöjen sosiaalityön palvelutarpeeseen matalalla palelukynnyksellä lähipalveluperiaatteen mukaisesti.

 

Yhdistys on huolissaan sosiaalihuollon asiakkaiden yhdenvertaisesta oikeudesta saada palveluita ja asiakasturvallisuuden toteutumisesta. Erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille tulee turvata oikeus sosiaalityöntekijän palvelutarvearvioon, asiakassuunnitelmaan, psykososiaaliseen tukeen ja muutostyöhön, viranomaispäätöksiin ja vaikuttavuuden arviointiin sosiaalihuoltolain mukaisesti.

 

Yhdistyksen mielestä sosiaalityötä ei saa kaventaa hallinnollisilla ja byrokraattisilla velvoitteilla. Sosiaalityötä tulee kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti psykososiaalisena, rakenteellisena ja yhteisöjä tukevana muutostyönä.  Sosiaalityöntekijällä tulee olla keskeinen rooli asiakkaiden palveluprosessista vastaavina sosiaalipalveluiden erityisasiantuntijoina sosiaalihuoltolain 15 § mukaisesti. Koska sote-uudistus muuttaa merkittävästi asiakasprosesseja, tulee muutos toteuttaa harkiten ja pilotoiden eri vaihtoehtoja. Näin voidaan välttyä esim. toimeentulotuen KELA-siirron seurannaisvaikutuksilta, jotka heikensivät heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten yhdenvertaisuutta ja toimeentulotukilain toimeenpanoa.

 

 

  1. Ylen aamutelevision keskustelu Miten toimeentulotuki kannattelee heikoimpia?

 

Ylen uutistoimituksen toimittaja Elina Kaakkinen haastatteli yhdistyksen pj Sari Savikkoa taustatutkimusta varten, millaisia ongelmia toimeentulotuen siirto Kelalle aiheutti haavoittuvassa asemassa oleville asiakkaille ja miten sosiaalityöntekijät kokevat muutoksen. Haastattelun taustalla oli Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus toimeentulotuen siirrosta Kelalle.

 

Hallitus käsitteli toimeentulotuen Kela-siirtoa 22.2.2020 kokouksessaan. Hallituksen mielestä toimeentulotuen siirto Kelalle heikensi haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden asemaa ja perusoikeuksien toteutumista. Myös palveluiden saatavuus heikkeni mm. Kelan sähköisen asioinnin ja toimipaikkojen sulkemisen vuoksi. Sosiaalityön ja taloudellisen tuen eriyttäminen eri organisaatioihin vaikeutti asiakkaan elämäntilanteen ja kokonaisvaltaisen tuentarpeen huomioon ottamista. Yhdistys lähetti toimittajalle taustamateriaaliksi yhdistyksen toimeentulotukea koskevat kannanotot ja eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun.

 

Yhdistyksen pj Sari Savikko osallistui 6.5.2020 Ylen aamutelevision keskusteluun Miten toimeentulotuki kannattelee heikoimpia? Keskustelu liittyi v. 2017 alussa tapahtuneeseen toimeentulotuen hakemisen, myöntämisen ja maksatuksen siirtoon kunnilta Kelalle. Lakimuutoksen tavoitteena oli vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tehostaa toimeentulotukilain toimeenpanoa.

 

Keskustelussa todettiin, että lakimuutos heikensi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden viimesijaista turvaa ja oikeuksien toteutumista. Toimeentulotukea myönnettäessä ei hyödynnetty sosiaalityön asiantuntemusta, eikä otettu huomioon riittävästi asiakkaiden yksilöllistä elämäntilannetta. Sen seurauksena viimesijaisen tuen hakeminen vaatii runsaasti voimavaroja. Rakenteellisten lainsäädäntöongelmien vuoksi heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden ongelmat ja tukiajat pitkittyivät.

 

 

  1. Lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskustelu laitoshoidon tulevaisuudesta

 

Lapsiasiavaltuutettu kutsui 20 keskeistä tahoa 26.10.2020 pyöreän pöydän keskusteluun, jossa etsittiin ratkaisua lastensuojelun laitoshoidon tulevaisuuteen. Yhdistyksen edustajana keskusteluun osallistui hallituksen jäsen Outi Viitaharju.

 

Pyöreän pöydän keskustelun osallistujat valmistelivat 3 min puheenvuoron laitoshoidon ongelmista ja toimenpide-ehdotuksista. Outi Viitaharju arvioi, että laitoshoidon ongelmana on lasten/nuorten tilanteiden haasteellisuus, psykiatrisen hoidon riittämättömyys, EHO-jaksojen asiakasjonot sekä sijaishuollon pysyvyyden puute.

 

Puheenvuorossaan Outi Viitaharju toi esiin, että lapsia sijoitetaan usein haasteellisissa tilanteissa. Lasten sijoittamisen kynnys näyttää nousseen, kun kiireellisten sijoitusten kriteeriä nostettiin v. 2015. Rajoittamistoimet sijaishuollossa ovat tarpeen, kun lapsi on vakavasti itsetuhoinen, vaikeasti käytöshäiriöinen tai hänellä on päihteiden ongelmakäyttöä. Rajoittaminen on tarkoitettu lapsen turvaksi, mutta rajoittamisessa on tärkeä ottaa huomioon lapsen itsemääräämisoikeus. Rajoittamistoimenpiteiden osalta on tapahtunut myös ylilyöntejä, väärinkäyttöä ja epäeettistä toimintaa.

 

Monet sijaishuollossa olevat lapset/nuoret tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Psykiatriset laitoshoitojaksot ovat kuitenkin lyhyitä. Jatkohoidoksi esitetään usein lastensuojelun sijaishuoltoa. Lastensuojeluyksikössä henkilökunnan määrä, rakenne ja käytettävissä olevat keinot eivät välttämättä riitä vaikeasti psykiatrisesti oireilevien nuorten huolenpitoon ja kuntoutukseen. Sijaishuolto ei ole psykiatrista hoitoa.

 

Erityisen haastavissa tilanteissa tarvitaan EHO-jaksoa.  Valtion koulukoteihin on kuitenkin 5 kuukauden jono. Toisaalta EHO-jaksoa ehdotetaan yhä useammin ratkaisuksi haasteellisessa tilanteessa. Toiveena on, että nuori palaisi muuttuneena sijaishuoltopaikkaansa. Jos laitoksessa ei ole mikään muuttunut, nuori palaa kuitenkin usein aikaisempaan toimintatapaansa.

 

Sijoitetun lapsen kannalta on tärkeää, että sijaishuoltopaikkaa ei tarvitsisi muuttaa. On tärkeää kehittää sellaista sijaishuoltoa, joka vastaisi lapsen/nuoren vaihtuviin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuoltolaitosten ohjaajien pysyvyys on merkityksellistä lasten tukemisessa. Ammatillista sitoutumista ja työssä jaksamista tukevat riittävä palkkaus ja turvalliset työolosuhteet. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärän rajaaminen 35 asiakkaaseen on oikean suuntainen tavoite. Läpi lastensuojelun kentän suurin haaste on löytää lapseen sitoutuvia aikuisia, mikä antaa lapselle/nuorelle mahdollisuuden tukea antavaan luottamukselliseen ihmissuhteeseen.

 

Hallitus keskusteli lastensuojelun laitoshoidon ongelmista 17.10.2020 kokouksessaan. Hallitus totesi, että lapsen kuuleminen ja riittävän varhainen puuttuminen ongelmiin ja häiriöihin on tärkeää. Puuttumista hankaloittaa lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon puute, nuorten päihdehoidon puute sekä ns. hatkanuorten ajautuminen palveluiden ulkopuolelle, mikä ylläpitää päihteiden ongelmakäyttöä ja rikollista käyttäytymistä.

 

 

  1. Sosiaalityöntekijällä on maisterintutkinto – mielipidekirjoitus

 

Yhdistys otti kantaa Karjalaisessa 28.9.2020 julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan toimittaja ryhtyi sosiaalityöntekijäksi opiskeltuaan ammattikorkeakoulussa 3,5 vuotta. Ammatin vaihtamisen jälkeen toimittajan palkka laski huomattavasti. Yhdistys lähetti kuuteen sanomalehteen vastineen, joka julkaistiin 14.10.2020 Karjalaisessa ja Keski-Uusimaassa.

 

Vastineessa tuotiin esille, että sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia ainoastaan henkilö, jolle Valvira on myöntänyt ammatinharjoittamisoikeuden ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden. Sosiaalityöntekijän ammatinharjoittaminen edellyttää yliopistollisen tutkinnon suorittamista pääaineena sosiaalityö. Koulutuksen kesto on noin 5 vuotta. Lehtijutun mukaan toimittaja oli opiskellut 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa valmistuen sosionomiksi. Vastineessa todettiin, että sosionomin on mahdollista toimia sosiaaliohjaajana. Laillistetun sosiaalityöntekijän sijaisena sosionomi voi toimia määräaikaisena ja vain, jos hänellä on oman tutkintonsa lisäksi suoritettuna yliopiston sosiaalityön aineopinnot ja niihin sisältyvä käytännön harjoittelu. Tällöinkin sijaisena toimivan sosionomin on työskenneltävä laillistetun sosiaalityöntekijän valvonnassa ja ohjauksessa.

 

Mielipidekirjoituksessa todettiin, että ammattijärjestö Talentia ry:n palkkasuositus sosiaalityöntekijälle on työn vaativuuden perusteella 3800 – 4200 euroa. Palkkasuositus ei kuitenkaan toteudu. Yhdistys on samaa mieltä artikkelissa esitetyn näkemyksen kanssa, että sosiaalityöntekijät ovat palkkakuopassa.

 

 

  1. Heikossa asemassa olevat unohtuivat – lehtihaaastattelu

 

Talentia-lehti 6/2020 teki kansikuvahaastattelun yhdistyksen puheenjohtajasta Sari Savikosta. Haastattelussa puheenjohtaja toi esiin toimeentulotuen Kela-siirron seurannaisvaikutuksia, professionaalisen sosiaalityön yhteiskunnallista merkitystä sekä ammattiyhdistystoiminnan tärkeyttä.

 

 

Yhdistyksen puheenjohtaja arvioi, että toimeentulotuen Kela-siirto v. 2017 heikensi olennaisesti heikossa asemassa olevien asiakkaiden ihmisarvoisen elämän edellytyksiä ja rikkoi sosiaalityön palvelukokonaisuutta. Hän piti hyvänä asiana, että STM on asettanut työryhmän selvittämään toimeentulotukilain uudistamista. Toimeentulotuesta on monelle muodostunut pysyvä etuus, koska perustyöttömyysturva ja asumistuki eivät takaa riittävää perusturvaa. Toimeentulotuki on tärkeä sosiaalityön väline.

 

Puheenjohtaja ilmaisi huolta professionaalisen sosiaalityön rakenteista, joita murretaan uusilla ratkaisuilla ja ammattinimikkeillä, jotta työantajan ei tarvitsisi säästösyistä palkata laillistettuja sosiaalityöntekijöitä. Sosiaalityötä tarvitaan lastensuojelun lisäksi myös muilla sosiaalityön alueilla. Sosiaalityö tuottaa yhteiskuntarauhaa, jonka taloudellinen merkitys ymmärretään vasta, kun yhteiskuntarauha menetetään.

 

Puheenjohtaja piti tärkeänä, että sosiaalityöntekijät ja sosionomit toimivat yhdessä Talentiassa, koska monet intressit ovat yhteneviä ja molemmat ammattiryhmät ovat myös palkkakuopassa.

 

 

 

 

 

JÄSENTOIMINTA

 

 

  1. Keskustelutilaisuus Talentia ry:n puheenjohtajaehdokas Jenni Karsion kanssa

 

Jäsenistölle järjestettiin 22.8.2020 keskustelutilaisuus Talentia ry:n puheenjohtajaehdokkaan Jenni Karsion kanssa. Hänen tunnuslauseensa puheenjohtajaehdokkaana oli Yhdessä päämääränä hyvä työelämä. Ammattijärjestön puheenjohtajana hän kertoi arvostavansa mm. ammatillisia perusoikeuksia ja ammatillista asiantuntijuutta sekä toimintakulttuurina moniäänisyyttä ja yhdessä tekemistä.

 

Hallitus piti tärkeänä, että Talentia ry:n puheenjohtaja edistää sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukaista ammatinharjoittamisoikeutta ja tehtäväjakoa, vaikuttaa sosiaalipalveluiden ja sosiaalityön asemaan sote-uudistuksessa sekä edunvalvontapolitiikassa vahvistaa työn vaativuuden mukaista palkkausta ja asiakasmitoitusta.  Hallituksen mielestä järjestöpolitiikassa on tärkeää turvata valtakunnallisten sosiaalityöntekijäyhdistysten toimintaedellytykset ja hyödyntää Talentian toiminnassa sosiaalityön asiantuntemusta.

 

Yhdistys kannatti Jenni Karsion valitsemista Talentia ry:n puheenjohtajaksi.

 

 

  1. Teemakokous Sosiaalihuollon ammattihenkilölaista

 

17.10.2020 järjestettiin teemakokous Sosiaalihuollon ammattihenkilölaista Teams -etäkokouksena. Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila esitteli sosiaalihuollon ammattihenkilölain sisältöä sekä Talentian ammatillista vaikuttamistoimintaa, minkä pohjalta keskusteltiin ammattihenkilölain haasteista ja kehittämistarpeista.

 

Yhdistyksen mielestä ammattihenkilölaki on tarpeellinen. Se edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun. Ammattihenkilölaki vahvistaa ammattieettisten velvollisuuksien sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja noudattamista ammatinharjoittamisessa sekä julkisen vallan käytössä. Yhdistys pitää tärkeänä, että ammattihenkilölaki edellyttää ammattitoiminnan mukaista koulutusta, riittävää ammatillista pätevyyttä ja valmiuksia sekä mahdollisuutta ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa. Ammattihenkilölain edellyttämä ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen on tärkeää työelämän jatkuvassa muutoksessa.

 

Ammattihenkilölain avulla voidaan uudistaa tehtävärakennetta ottaen huomioon sosiaalihuoltolaki ja erityislainsäädäntö, mikä edistää sosiaalialan ammattien profiloitumista, tehtävärakenteiden ja työnjaon selkiintymistä sekä palveluiden laadun ja palveluprosessien kehittämistä. Yhdistys pitää tärkeänä poikkihallinnollisen ammatinharjoittamisoikeuden turvaamista. Huolta kuitenkin aiheuttaa, miten sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeus turvataan terveydenhuollossa mm. päihdepalveluissa ja terveyssosiaalityössä. Lisäksi ammattihenkilölain mukaisen valvonnan toteutuminen koetaan ongelmalliseksi koskien lastenvalvojia, joilla ei ole sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta.

 

 

  1. Jäsentoiminta

 

Yhdistys pyrki kirkastamaan toimintansa tarkoitusta ja perustehtävää jäsenistölle sekä luomaan jäsenistölle mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan hallituksen avoimilla kokouksilla, teemakokouksilla, tiedottamisella sekä kannanotoilla ja lausunnoilla. Yhdistys kiinnitti huomiota yhdistyksen näkyvyyteen ja tunnettavuuteen dokumentoimalla ja arvioimalla toimintaansa.

 

Yhdistyksen jäsenmäärä 2.1.2021 oli 1402 jäsentä. Edellisvuoteen verrattuna jäsenmäärä kasvoi 53 jäsentä. Hallitus seurasi jäsenkehitystä säännöllisesti kokouksissaan. Jäsenhankintaa tehtiin työpaikoilla ja tapahtumissa. Uusille jäsenille lähetettiin tieto hyväksymisestä, yhdistysesite ja ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta. Opiskelijatoimintaa varten nimettiin yhdyshenkilö. Jäsentoiminnan kehittämisen haasteena on jäsenlähtöisen sähköisen viestinnän tehostaminen ja jäsentapahtumien tunnetuksi tekeminen.

 

 

VERKOSTOITUMINEN JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

 

Talentian liittovaltuustovaaleissa 15. -31.5.2020 ehdolla liittovaltuustoon oli 22 yhdistyksen jäsentä, joista 11 jäsentä valittiin varsinaiseksi jäseneksi. Liittovaltuustoon ehdolla olevista 9 yhdistyksen jäsentä 9 eri alueyhdistyksestä mainosti ehdokkuuttaan yhdistyksen facebookissa. Yhdistyksen hallituksen vpj. Päivi Jokinen valittiin liittovaltuuston varsinaiseksi jäseneksi ja pj Sari Savikko varajäseneksi.

 

Talentian työryhmissä oli ammattiasianvaliokunnassa Sari Savikko ja järjestötoimikunnassa Heikki Ranta. Työryhmien jäsenet raportoivat työryhmien toiminnasta hallitukselle.

 

Yhdistyksen toimihenkilöt osallistuivat v. 2020 Talentian järjestämään järjestökoulutukseen toimintasuunnitelman mukaisesti

  • puheenjohtajapäivät 6. -7.2.2020 ja 8.10.2020 Sari Savikko
  • jäsensihteerikoulutus 23.9.2020 Raili Tuppurainen
  • talousvastaavien koulutus 1.2.2020 Ritva Heiman
  • viestintäkoulutus 8.2.2020 Heikki Ranta
  • Talentian liittovaltuusto 25.4.2020 Outi Viitaharju

 

Koronatilanteen vuoksi yhteistyö valtakunnallisten ja alueellisten yhdistysten kanssa ei toteutunut toimintasuunnitelman mukaisesti, mutta Pirkanmaa Talentia ry:n kanssa sovittiin lapsiasiavaltuutetun Elina Pekkarisen tapaamisen järjestämisestä v. 2021 Tampereella.

 

 

TIEDOTTAMINEN

 

Sähköisiä jäsentiedotteita oli 6 kpl. Tiedotteiden sisältö koostui puheenjohtajan puheenvuorosta, ajankohtaisista tapahtumailmoituksista sekä linkistä yhdistyksen kannanottoihin ja lausuntoihin.

 

Tiedotusvastaavat Marja-Riitta Lehtinen ja Heikki Ranta vastasivat viestintäsuunnitelman mukaisesti jäsentiedotteista, yhdistyksen kotisivujen www.talentia.fi/sosiaalityöntekijät ja facebook -sivujen päivityksestä sekä Twitter -tilistä.

 

Yhdistys tehosti jäsenlähtöistä sähköistä tiedottamista ja sosiaalisen median käyttöä. Uutena tiedottamisen ja vaikuttamisen muotona aloitettiin yhdistyksen podcastin tekeminen. Podcastien tarkoituksena on käsitellä laajasti ammatillisia ja yhteiskunnallisia asioita. Ensimmäinen podcast julkaistiin 10/2020. Sen teemana oli yhdistystoiminnan merkitys. Podcastin valmisteli Heikki Ranta ja haastateltavina oli Sari Savikko ja Teija Virtanen.

 

Hallitukselle perustettiin whatsapp -ryhmä pikaviestintää sekä ajankohtaista ammatillista keskustelua ja vaikuttamistoimintaa varten.