Puheenjohtajan palsta 01/2020

Puheenjohtajan palsta 1/2020

Uuden vuosikymmen alkaessa pohdin sosiaalityön keskeisiä kysymyksiä tässä ajassa. Muuttuvissa yhteiskunnallisissa rakenteissa me sosiaalityöntekijät kohtaamme työssämme monia uusia ja erilaisia haasteita.
Osa haasteistamme on globaaleja, kuten Ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät törmäävät säännöllisesti siihen, että ilmastoahdistus vaikuttaa jopa nuorten mielenterveyteen ja elämänratkaisuihin. Nuorten psyykkisistä syistä johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt hälyttävästi.

Lastensuojelun kriisi on valtakunnallinen ja pitkäkestoinen. Osa kunnista on vastannut ongelmaan ryhtymällä kilpailemaan palkoilla, henkilöstöeduilla ja asiakasmitoituksella. Osa kunnista on kuitenkin jäänyt odottamaan ongelman ratkeamista muulla tavoin. Huolestuttavalla tavalla monessa kunnassa puuttuvan henkilöstön aiheuttamasta poikkeustilanteesta on tullut hiljaa hyväksytty normaali olotila. Lastensuojelun asiakasmitoitukseen otetaan kantaa myös hallitusohjelmassa, mikä kertoo, että asian vakavuus pyritään huomiomaan myös päätöksenteon tasolla.

Pitäisikö sosiaalityössä puhua myös aikuissosiaalityön kriisistä? Ehkä aikuissosiaalityön häivyttäminen on osuvampi ilmaisu. Koko 2000-luvun alun aikuissosiaalityöstä on enenevässä määrin vastanneet muut kuin sosiaalityöntekijät. Tämä on vaarallinen kehityssuunta. Aikuissosiaalityössä esiintyvä problematiikka edellyttää työntekijältä usein erityisasiantuntijuutta, minkä vain sosiaalityöntekijä voi antaa. Yhteiskunnan koko ajan kasvava polarisoituminen, köyhyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyys, asunnottomuus, päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveysongelmat ovat vaativa asiakastyön kokonaisuus, mikä usein tarvitsee laillistetun sosiaalityöntekijän arviota ja osaamista.

Väestön ikääntyessä gerontologinen sosiaalityö ja terveyssosiaalityö ovat uusien haasteiden edessä. Etenkin yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä asuvat asiakkaat saatavat olla täysin ilman sosiaalityön palveluita. Jos asumispalvelu yksikön ”sosiaalityöstä” vastaa laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, asukkaiden asiakasturvallisuus vaarantuu oleellisesti.
Sosiaalityön ongelmia pyritään tässä ajassa ratkaisemaan myös digitalisaation avulla. Ajattelisin itse, että teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä. Sosiaalityön asiakasprosessin onnistumiselle keskeistä on asiakkaan kohtaaminen ihmisenä, ja mahdollisimman hyvän asiakassuhteen luominen. Asiakkaan kohtaamista ei voi korvata digitaalisella sosiaalityöllä, mutta asiakkaan asiakasprosessissa digipalveluiden hyödyntäminen on nykyaikaa. Suurkaupungin ja haja-asutusalueen asukkaan saattaa olla yhtä mahdotonta tavoittaa sosiaalipalveluista ketään, ja ensikontaktiin digitaaliset palvelut on hyvä väline. Digitaaliset palvelut hyödyttävät myös esim. lapsia ja nuoria, joille avun hakeminen yhteiskunnan palveluverkoissa on usein ylivoimaista.

Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät Ry täytti viime vuonna 60 vuotta. Lähdemme nyt uudelle vuosikymmenelle sekä yhdistyksenä että yksittäisinä sosiaalityöntekijöinä. Edessä on uusia haasteita, ja takana voitettuja ja myös hävittyjä kamppailuja. Nostaisin ammattikunnan yhdeksi suureksi saavutukseksi vuonna 2016 voimaan tulleen Sosiaalihuollon ammattihenkilölain. Yhdistyksemme toivottaa tervetulleiksi toimintaan yhteisten asioiden hoitamisesta kiinnostuneet laillistetut sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön tutkinto-opiskelijat.
Näissä mietteissä toivotan hyvää alkanutta vuosikymmentä kaikille!

Sari
Puheenjohtaja