Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävän rikosoikeudellisen sosiaalityön toteutuminen ja kehittyminen on turvattava

Rikosseuraamuslaitosta koskevan lain mukaan laitoksen toiminnan tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan sekä edistetään heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan.

Uusintarikollisuuden ehkäisemistyössä sekä muutostyöskentelyssä tärkeänä osana ovat laillistetut sosiaalihuollon ammattihenkilöt, joiden työskentelyedellytykset ja työn erityispiirteiden toteuttaminen Rikosseuraamuslaitoksessa on turvattava. Vankeuslaki sisältää oman säännöksensä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Lain valmisteluvaiheessa hallituksen esityksessä todettiin, että säännöksen kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa sosiaalityön merkitystä vankeinhoidossa. Yhdyskuntaseuraamustyön juuret ovat sosiaalityössä ja sosiaalityön eri ulottuvuudet ovat nähtävillä myös nykyisessä laissa.

Sosiaalihuoltolain määritelmän mukaan sosiaalityö on asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Vankiloissa käyttöönotettu uusi tehtävänimike rikosseuraamustyöntekijä on jo joissain vankiloissa korvannut tai tulee korvaamaan vankiloiden erityisohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden virkoja näin kapeuttaen Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävän työn sisällöllisiä vaatimuksia ja rikosoikeudellisen sosiaalityön erityisosaamista. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa rikosseuraamustyöntekijä-nimike on ollut jo vuosia käytössä. Rikosseuraamuslaitoksen agendalla vaikuttaakin olevan sosiaalisen häivytys, jonka myötä tehtävänimikkeitä ja tehtävänkuvia sekä palkkausta muuttamalla poistetaan sosiaalityö alalta vähitellen kokonaan. Alan tehtävärakennetta kehittäessä rikosoikeudellisen sosiaalityön erityisosaamista tulisi vaalia ja turvata asiakkaiden oikeus laadukkaaseen sosiaalityöhön.

Vaikka Rikosseuraamuslaitos ei teekään sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalityötä, vastaa lakiin kirjattu sosiaalityön määritelmä Rikosseuraamuslaitoksella tehtävää rikosoikeudellista sosiaalityötä ja sille on selkeä tarve ja tehtävä osana rangaistusten täytäntöönpanoa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tullee muutos, jonka myötä asiakkaasta saatuja sosiaalihuollon ja lastensuojelun tietoja saa jatkossa käsitellä vain laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Tämä on tarpeellinen muutos asiakasturvallisuuden vahvistamiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen rikosoikeudellista sosiaalityötä tekevien ammattiryhmien kelpoisuusvaatimuksen sitominen sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin takaisi sen, että jatkossa Rikosseuraamuslaitoksessa sosiaalityötä tekisi vain sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö. Jatkossa yhdyskuntaseuraamustoimistojen rikosseuraamustyöntekijöiden ja vankiloiden erityisohjaajien tehtävässä tulisi toimia sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetun korkeakoulututkinnon suorittanut laillistettu ammattihenkilö ja sosiaalityöntekijänä voisi toimia vain laillistettu sosiaalityöntekijä. Rikosseuraamuslaitos voisi koulutuspoliittisin ratkaisuin mahdollistaa ja tukea täydennyskouluttautumisen ammattihenkilölain mukaiseksi näiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden koulutustausta ei vastaa ammattihenkilölakia mutta jotka työskentelevät aiemmin mainituissa tehtävissä. Muutos edistäisi asiakasturvallisuutta sekä asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalityöhön ja kohteluun. Täten varmistuttaisiin siitä, että rikosoikeudellista sosiaalityötä tekevällä henkilöstöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Sosiaalihuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan valvonnasta vastaisi Valvira.

Laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden osaaminen tulee tarjota rikosseuraamusasiakkaille ja yhteiskunnalle myös jatkossa osana Rikosseuraamuslaitoksen ydintyötä. On tärkeä tunnustaa ja tunnistaa Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävä rikosoikeudellinen sosiaalityö ja turvata sen tekemisen edellytykset, tutkiminen ja kehittyminen omana sosiaalityön erityisalueenaan.

 

Sanna Harjula
Rikosseuraamusala Talentia ry:n puheenjohtaja
laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö