Sosiaalialan korkeakoulutetut rikosseuraamusalalla: keitä me olemme?

Rikosseuraamusala Talentia ry täyttää tänä vuonna viisi vuotta. Yhdistys syntyi vuonna 2013 tilanteessa, jossa Talentiassa ei ollut rikosseuraamusalalla työskenteleville omaa yhdistystä ja tarve yhteiseen keskusteluun ja verkostoitumiseen sekä näkyvyyteen ja edunvalvontaan oli selkeä. Itse olen toiminut yhdistyksen puheenjohtajana reilut kaksi vuotta ja päässyt tutustumaan ainutlaatuisesta näkökulmasta siihen, mitä rikosseuraamusala itse asiassa sosiaalialan korkeakoulutettujen näkökulmasta on ja keitä me sosiaalialan korkeakoulutetut alalla olemme.

Yhdistyksessä olemme määrittäneet Rikosseuraamusala Talentia ry:n jäsenkelpoisuuden seuraavasti:

”Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi, jos työskentelet rikoksentekijöiden tai heidän läheistensä parissa ja olet suorittanut sosiaalityön yliopistollisen tutkinnon, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, sosiaalialan korkea-asteen tutkinnon tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon. Jäseneksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla on edellä mainittuja tutkintoja vastaava kelpoisuus hoitamaansa sosiaalialan tehtävään tai joka opiskelee aiemmin mainittuja tai vastaavaa tutkintoa.”

Kapeasti ajateltuna rikosseuraamusala tuo mieleen ensimmäisenä Rikosseuraamuslaitoksen ja ehkä sovittelutoimiston. Nämä kaksi työnantajatahoa ovatkin jäsenistömme keskuudessa ehdottomasti yleisimpiä. Laajasti ajateltuna rikosseuraamusalan sosiaalialan korkeakoulutettuja ovat kuitenkin kaikki sosiaalialan korkeakoulutetut, jotka työskentelevät rikoksentekijöiden tai näiden lähiverkostojen parissa tai opiskelevat alaa ja ovat kiinnostuneita rikosseuraamustematiikasta.

On mielenkiintoista, kuinka yksilöiden ammatti-identiteetti vaihtelee, vaikka työympäristö olisi ainakin paperilla melko samanlainen: yksi lastensuojelulaitoksessa työskentelevä kokee tekevänsä vahvasti töitä rikostaustaisten henkilöiden kanssa; onhan rikollisuus usein nuoruuteen liittyvä lieveilmiö, jonka pysäyttämisessä sosiaalialan ammattilaisilla on merkittävä rooli. Toinen kokee taas työnkuvan keskittyvän muihin asioihin, esimerkiksi koulunkäynnin tukemiseen. On kuitenkin tunnistettava, että rikostaustaisten ja heidän läheistensä kanssa tehdää vaikuttavaa työtä monissa organisaatioissa: kuntien sosiaalitoimissa niin aikuissosiaalityön kuin lapsi- ja perhepalveluidenkin piirissä, lastensuojelulaitoksissa, päihdepalveluissa, terveyspalveluissa, lukuisissa järjestöissä, ehkä myös koulun sosiaalityössä ja varuskunnissa. Sosiaalialan kontekstissa rikollisuus liitetään yksilön yhteiskunnasta syrjäytymiseen, joka on hyvin laaja ilmiö. Työtä rikostaustaisten kanssa tehdään siis niinikään hyvinkin laajalla kentällä.

Rikosseuraamusala Talentia ry:n tehtävä on paitsi valvoa jäsentensä etua, myös tehdä alaa näkyväksi, järjestää jäsenistölle verkostoitumismahdollisuuksia sekä tarjota omaa ammatti-identiteettiä ja osaamista vahvistavaa toimintaa, kuten koulutuksia ja työpajoja.

Rikosseuraamusalan näkökulma tuo sosiaalialalle lukuisia mielenkiintoisia kysymyksiä ja näkökulmia: miksi joku tekee rikoksen? Mikä auttaa häntä olemaan tekemättä rikoksia? Mistä motivaatio rikoksettomuuteen syntyy? Mitkä yhteiskunnan rakenteet synnyttävät tai ehkäisevät rikollisuutta? Miten tukea rikoksentekijän läheisiä ja mitkä ovat heidän tarpeensa? Haastankin sinut, sosiaalialan korkeakoulutettu tai alaa opiskeleva pohtimaan, koskevatko edellä mainitut kysymykset sinun asiakaskuntaasi ja työtäsi.

 

Antoisaa kevättä toivottaa yhdistyksen puheenjohtaja

Laura Väisänen

 

ps. jos innostuit jäsenyydestä, ohjeet liittymiseen löydät täältä. Muistathan, että voit kuulua useampaan Talentian valtakunnalliseen ammatilliseen yhdistykseen!