Tällä viikolla olemme lähettäneet sähköpostitse vastaavan kirjeen kaikille Talentia Pohjois-Karjalan jäsenille. Mikäli et ole jostain syystä saanut sähköpostia, suosittelemme, että tarkistat tietosi eAsioinnista. Kirjeeseen pääset tutustumaan alla.

Työnantaja kantaa vastuun mahdollisesta lomauttamisesta

Siun soten talous on nyt huonoissa kantimissa – säästettävää tulisi löytää 20 miljoonan euron edestä, mikä on valtava summa. Osa säästötarpeesta voidaan katsoa olevan ”itse aiheutettua” tai huonoa tai epärealistista taloussuunnittelua.

Vuoden 2018 budjetille annettiin kasvunvaraa vain +0,25%. Siun soten
ensimmäisenä aloitusvuonna 2017 ainakin osa sosiaalialan vakansseista oli pitkiä pätkiä täyttämättä, kun työntekijöitä ei saatu rekrytoitua tai rekrytointiprosessi pitkittyi. Yleiskorotukset keväällä 2018 olivat itsessään jo +1,25% ja mm. sosiaalityöntekijöille maksettiin työajan pitenemästä lisäksi +2,4%. Lisäksi
työnantajan olisi pitänyt varautua palkkaharmonisointiin, joita ei ole tehty vielä yhtäkään.

Työnantaja tällä hetkellä selvittää omaisuuden realisoimista, työn tehostamista, rönsyjen karsimista ym. mahdollisia säästötoimenpiteitä. On todennäköistä, että osa säästötoimista kohdennetaan henkilöstöön. Työnantaja saattaa tiukentaa sijaisten ottamisen kriteerejä tai esittää työntekijöille lomarahojen vaihtamista vapaaseen
tai palkattomien vapaiden ottamista. Työntekijöiden lomauttaminen on viimeisin vaihtoehto.

Älä ota palkatonta tai vaihda lomarahoja vapaaksi säästötarkoituksessa.

Lomarahat on nykyään mahdollista vaihtaa vapaaksi myös kuntatyönantajilla (Kvtes). Jukon pääluottamusmies neuvottelee pelisäännöt, vahvistuttaa ne Jukossa ja sen jälkeen kukin työntekijä voi päättää itse vaihtaako lomarahat tai osan niistä vapaaksi vai ei. Talentia ei suosittele lomarahojen vaihtamista. Lomarahat ovat osa palkkaa ja vaikuttavat mm. vuosituloon, joka taas vaikuttaa erilaisten etuuksien määrään (esim. Kelan sairauspäiväraha). Työntekijän ei tulisi luopua osastakaan palkkaa vapaaehtoisesti. Yhden työntekijän lomarahat eivät korjaa Siun soten taloutta erityisesti kun valtio on leikannut niistä jo oman osansa. Sama koskee palkattomien vapaiden ottamista säästötarkoituksessa: niitä ei tule ottaa siksi että ”voisi pelastaa Siun soten toiminnan”. Siun soten taloudessa on nyt niin iso kupru, että työnantaja ehdottanee lomarahojen vaihtamista vapaaksi ja palkattomien ottamista myös jatkossa.

Yhden kerran joustaminen ei tule riittämään, vaan kaivo on pohjaton. Lomarahojen vaihtaminen tai palkattoman ottaminen ei suojelu työntekijöitä myöskään mahdollisessa lomautustilanteessa; työntekijä on mahdollista lomauttaa, vaikka hän olisikin ottanut jo säästötarpeen verran palkatonta vapaata. Eri asia on, jos työntekijä tarvitsee vapaata omista syistään (esim. perhesyistä tai jos vuosilomaa on
kertynyt vähän pidettäväksi). Tällöin työntekijän kannattaa katsoa kumpi vaihtoehto – lomarahojen vaihto vai palkattomien ottaminen – on hänelle edullisempi vaihtoehto. Tästä oli artikkeli myös Talentia -lehdessä.

Älä sovi lomauttamisesta

Lomauttaminen on työnantaja yksipuolinen toimenpide, jossa palkanmaksu ja työn tekeminen tilapäisesti keskeytyy. Ennen lomauttamista työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa todetaan tilanne, irtisanomisperuste sekä tarvittavat toimenpiteet (lomautettavien määrä, kohdennus, lomautusajan
pituus ja vahinko toiminnalle). YT-neuvotteluissa henkilöstöä edustavat luottamusmiehet. Työnantajan on noudatettava lakeja myös lomautusaikana. Sellaiset palvelut, joissa on käsittelymääräaikoja tai sitovia henkilöstömitoituksia, on toteutettava lain mukaan myös lomautusaikana. Jos tämä ei ole mahdollista, ko.
palvelusta ei saa/ pysty lomauttamaan ketään tai kaikkia. Lomautettu työntekijä on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan viiden päivän omavastuuajan
jälkeen. Työntekijöille on siten edullisempaa, että muutama työntekijä lomautetaan pidemmäksi ajaksi kuin että kaikki viikoksi. Viikon lomautuksessa kun kukaan ei saa työttömyysturvaa. Lomauttamisesta ei tule koskaan sopia työnantajan kanssa (esim. ”minulle sopii, että minut lomautetaan kesäkuun puolivälistä”), sillä silloin työttömyysturvaa ei makseta ollenkaan. Toki voidaan käydä yleisestä keskustelua milloin lomautus vähiten haittaisi toimintaa tai työntekijää. Lomauttamisessa voi olla myös rajoituksia mm. luottamusmiehillä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla. Lomautus voidaan myös siirtää, keskeyttää tai lopettaa kesken. Lomautusten aikana ilmaantuvaa uutta työtä on tarjottava ensisijaisesti lomautetuille.

Työnantajalla tulee olla tiedossaan mitä töitä lomautetut voivat/ osaavat tehdä, sillä monella on nykytyön lisäksi muitakin ammattikoulutuksia. Lomautusten aikana vastuu palvelun toiminnasta ja laadusta on työnantajalla. Jos osa työntekijöistä on poissa eikä sijaisia oteta, ei tietenkään voida tuottaa yhtä hyvää palvelua normaalimäärää. Kukin tekee oman sovitun työnsä normaalitahtia. Mahdollinen tyytymätön asiakaspalaute ohjataan työnantajan ohjeiden mukaisesti esim. esimiehille tai ylemmälle johdolle.

Jos lomautus toteutuu, siitä lähetetään myöhemmin toimintaohjeita.

Tiedotteen on laatinut alueasiamies Tiia Oksanen.