Sosiaalista luototusta Lahdessa kohta 10 vuotta


Ensimmäinen blogikirjoitus käsittelee sosiaalista luototusta

Sosiaalista luototusta Lahdessa kohta 10 vuotta

Sosiaalista luottoa on myönnetty Lahdessa marraskuusta 2008 alkaen. Koko Suomessa sosiaalista luototustoimintaa on alle 30 kunnassa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä luottoa voidaan myöntää tätä kirjoittaessa edelleen vain lahtelaisille. Toiminnan piti laajentua koko yhtymän alueelle jo vuoden 2017 elokuussa tai tammikuussa 2018, mutta tämä ei ole toteutunut Ymmärtääkseni yhtymän kunnat keskustelevat elokuussa 2018 halukkuudestaan tarjota sosiaalista luottoa kuntalaisilleen ja kuulemani perusteella ainakin Lahti tulisi jatkamaan toimintaa. Se on minulle positiivinen viesti, koska toimintamme jatkuminen ei ole ollut itsestään selvää sinä kahdeksan vuoden aikana, jona olen ollut sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaajana. Erilaisia lopettamisajatuksia on esitetty useampaan kertaan ja minusta onkin mukavampaa kuulla, että toimintaa oltaisiin jatkamassa kuin, että sitä ei olla lopettamassa. Miksi sosiaalisen luototuksen toimintaa ei ilman muuta oteta kuntalaisten palveluksi, johtunee mahdollisesti sen vähäisestä tuntemisesta. Tehdyn työn ja tulosten tutkiminen olisivat tärkeitä tunnettuuden lisäämiseksi ja laajemmalle joukolle tarjoamiseksi. Alla on pari tutkimusta (Kosonen ja Rissanen), joissa on sosiaalisesta luototuksesta tietoa ja hyvää pohdintaa. Jo niistä pääsee aika hyvin kiinni toimintaan, joka on toki hieman erilaista eri kunnissa.

Sosiaalisen luototuksen pitäisi ennaltaehkäistä taloudellisia vaikeuksia ja syrjäytymistä, mutta katson toimintamme voivan lähinnä ehkäistä jo syntyneiden ongelmien pahenemista. Pikavippien kanssa emme voi kilpailla ja ylivelkaantuminen on usein jo tapahtunut, mutta näistä aiheutuvia harmeja korjaamme paljonkin. Asiakkaamme hakevat luottoa pääosin aiempien velkojensa järjestelyyn liian isojen lyhennysten vuoksi tai ulosottovelkojen maksamiseen, jolloin ulosmittaus ja mahdollinen toimeentulotuen tarve päättyisi. Toistuva ulosmittaus on niin iso asia, että asiakas pitäisi mielestäni aina ohjata hoitamaan velka-asioitaan, kun tulojen ulosmittaus havaitaan palveluissa. Näin toimeentulotukea ei käytettäisi pitkäaikaisesti välilliseen ulosottovelkojen maksuun, velallisen oma vastuunotto tilanteestaan kasvaisi ja velkojen järjestely turvaisi hänelle toimeentulotukea paremman taloudellisen tilanteen. Joskus ulosmittaus on hyvä asia ja sekin tilanne on hyvä selvittää.

Sosiaalinen luototus on lainoitustoimintaa ja minä toimin ”pankin tätinä” ajatellen laajasti asiakkaani kokonaistilannetta. Kaikki ajanvarauksen saaneet tulevat minun luokseni ja kaikkien tilanteen arvioin asiakkaan oman kertomuksen ja dokumenttien perusteella, mm. tiliotteet kertovat paljon. Mahdolliset riippuvuudet tulee hoitaa ennen luoton myöntämistä. Työssäni minun tulee tuntea mm. erilaiset tuet, velkojen järjestely- ja sovittelu-, perintä-, ulosotto- ja luottotietoasiat, mutta myös ihmisen käyttäytymiseen (muutos, ratkaisu, motivaatio) tai henkilökohtaisiin kykyihin ja taitoihin liittyviä asioita. Työkaverinani minulla on palvelusihteeri, jolla on omat tehtävänsä prosessissamme. Minä valmistelen luottopäätökset esimiestämme varten. Koen olevani vastuussa paljosta.

Lahdessa on ollut mielestäni aika joustavaa sosiaalisen luoton käsittelyä. Olemme pyrkineet miettimään enemmän sitä, miten luotto auttaa asiakkaan tilannetta kuin mahdollisia esteitä. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus hoitaa asiansa kuntoon, saada ylivelkaantumisensa katkeamaan tai pienituloisena saada jokin perusteltu kertahankinta tehtyä edullisesti. Luottoa myönnettäessä asiakkaat vaikuttavat olevan vakavissaan halustaan hoitaa tulevaisuudessa raha-asioitaan aiempaa paremmin. Osa heistä on toki hoitanut niitä jo aiemmin hyvin ja velkojen järjestelytarve voi johtua muusta elämäntilanteesta. Luoton lyhennyksiä seurataan ja lyhennyksen aikana voidaan myöntää maksuohjelmaan muutoksia tietyin perustein. Käytännössä irtisanominen on vältettävissä, mikäli asiakas pitää meihin yhteyttä ja haluaa hoitaa sopimuksensa. Sosiaaliseen luototukseen liittyy lain ja myöntämisperusteidemme mukaisesti taloudellinen ohjaus ja neuvonta asiakkuuden aikana. Asiakkuus voi kestää yhdestä tapaamisesta useaan vuoteenkin myönnetyn laina-ajan puitteissa.

Toimin aiemmin sosiaaliohjaajana projektitöissä, sekä asumisneuvojana että asunnottomien palveluissa. Nämä työt valmistivat minua tähän erityiseen tehtävään, johon ei varsinaista koulutusta ole. Laki ei sano, että sosiaalista luottoa käsittelevän pitäisi olla sosiaaliohjaaja. Koulutus voisi olla ehkä myös kaupallinen, vaikka etuudet pitääkin tuntea käytännön työssä. Palkanmaksajalle sosiaaliohjaaja lienee edullinen vaihtoehto. Etenemismahdollisuuksia omassa työssäni en näe tällä hetkellä, mutta se olisi tietenkin suotavaa. Olen piristänyt itseäni hakeutumalla mukaan erilaisiin kehittämisryhmiin ja lyhytkoulutuksiin. Olen kokeillut erilaisia vaihtoehtoisia menetelmiä asiakkaiden kanssa tarkoituksena pohtia muutoksen tekemistä asiakkaan omassa taloudessa, tm. siihen vaikuttavassa asiassa. Olen osallistunut erilaisiin yhteistyöryhmiin ja olen ollut halukas pitämään erilaisia ryhmiä talous- ja raha-asioihin liittyen, koska ryhmissä on aina voimaa ja asiakkaiden omaa osaamista. Niissä asioita voidaan käsitellä toisenlaisella tavalla kuin viraston työhuoneessa jonkinlaisessa valta-asetelmassa. Mielestäni tarvitaan useita eri tapoja lähestyä talousongelmia. Lahti on mukana valtakunnallisessa vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen (ASTA) -hankkeessa 1.8.2018 alkaen. Tässä hankkeessa kehitetään erilaisia menetelmiä, joten ollaan aktiivisia asiakkaidemme puolesta ja tehdään tämän hankkeen kanssa yhteistyötä.

Yksi suuri kysymys on sosiaalisen luototuksen riittävä markkinointi. Jokainen toiminnan esiin nosto tuo lisää asiakkaita, joita varten pitää pystyä antamaan riittävä ja hyvä palvelu. On myös niin, että markkinointia on turha tehdä, jos palvelua ei pystytä antamaan. Meillä asiakkaiden määrä vaihtelee paljonkin eri kuukausina. Omaa kehittämistyötämme varten pidän tärkeänä saada tietää mikä on tulevaisuudessa toiminta-alueemme, jonka mukaan voidaan miettiä asiakasmääriä. Olen suunnitellut ja antanut esimiehille eteenpäin omia näkemyksiäni mahdollisen koko Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueelle laajenemisen vaikutuksista työssämme. Jos laajeneminen tapahtuisi Lahden lisäksi vain yhteen tai kahteen kuntaan, tilanne olisi hieman toisenlainen.

Kohtuullisessa määrin jo omat verkostot voisivat muistaa toimintaamme ja ohjata talousvaikeuksissa olevia asiakkaitaan sosiaaliseen luototukseen talous- ja velkaneuvonnan ohella. Minulle voi hyvin jättää sähköpostilla tai Lyncillä yhteydenottopyynnön tai kysyä yleisellä tasolla lisätietoja. Omilla nettisivuillamme (ala linkki) pyrimme antamaan ajankohtaista tietoa ja aineistoja voi jakaa asiakkaillekin. Mikäli asiat menevät suunnitellun mukaisesti, jatkamme puolivuosittain toimintamme esittelyä PHHYKY:n työntekijöille ja aloitamme chat-yhteydenpitomahdollisuuden syksyllä. Kunhan saamme tietää toiminta-alueemme, teemme tiedotteita ja toivottavasti markkinointikierroksiakin.

Hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä kaikille!

Pirjo Laveri, sosiaaliohjaaja Sosiaalinen luototus Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

https://www.phhyky.fi/fi/perhe-ja-sosiaalipalvelut/tyoikaisten-palvelut/palvelukuvaukset/sosiaalinen-luototus/

Kosonen, Noora (2017). Kuntien sosiaalinen luototus osana taloudellisen syrjäytymisen ehkäisyä. Pro Gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. Kunta- ja aluejohtaminen.

Rissanen, Kirsti (2015). Sosiaalisen luototuksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:15. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3572-3

http://www.ara.fi/fi-FI/Ohjelmat/Asunnottomuuden_ennaltaehkaisyn_kuntastrategiat

https://www.takuusaatio.fi/uudessa-hankkeessa-ehkaistaan-vuokralla-asuvien-talousongelmia

talentia-paijat-hame-ry