Tiedote

Valinnanvapaudessa liikaa riskejä

Sote-integraatiota ei edistetä sillä valinnanvapausmallilla, joka on nyt lausuntokierroksella. Valmisteltu esitys on edelleen vakavasti puutteellinen erityisesti sosiaalihuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja henkilöstö tulee ensin siirtää laajempien väestöpohjien maakuntiin ja varmistaa, että palvelut toimivat häiriöttä. Vasta sen jälkeen on aika pohtia valinnanvapauden toteutusta.

Tavoiteltu integraatio ei Talentian arvion mukaan tule toteutumaan palveluiden tuotannossa. Epävarmalta näyttää myös maakuntien sote-järjestäjäorganisaation integraatio.

Neuvonta ja ohjaus ovat sosiaalihuollon ammatillista toimintaa

Valinnanvapauden piirin kaavailtu neuvonta ja ohjaus on lakiesityksessä kuvattu epämääräisesti yleiseksi neuvonnaksi. Kyseessä on kuitenkin palvelu, joka sosiaalihuoltolain mukaan on sosiaalihuollon toteuttamista. Siksi ohjausta antavien tulisi olla laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä eli sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja, geronomeja tai kuntoutuksen ohjaajia. Näin voidaan varmistaa neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus ja palvelun laatu. Pelkkä palvelujärjestelmän tuntemus ei neuvontaan ja ohjaukseen riitä, vaan ammattitaitoa tarvitaan arvioimaan ihmisen kokonaistilanne asian ensivaiheessa, tuen tarpeet sekä tuen ajoitus ja laajuus.

Liikkuvan sosiaalityön malli kaventaa sosiaalityötä

Lakiluonnoksessa esitetty liikkuvan sosiaalityön malli kaventaa sosiaalityötä, sen sisältöä, tavoitteita ja mahdollisuuksia toimia asiakkaan kannalta kokonaisvaltaisesti. Malli on keinotekoisesti rakennettu tavoiteltavan integraation synnyttämiseksi ja kokonaisuus on järjestelmälähtöinen. Liikkuvan työn sisältöä ja tavoitetta tulisi laajentaa vastaamaan sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalityön tavoitteita.

Maakunnan liikelaitoksiin itsenäisiä sosiaalihuollon palveluyksiköitä

Lakiluonnoksessa esitetyn ryhmän sijaan Talentia esittää, että maakuntien liikelaitoksiin perustettaisiin itsenäisiä sosiaalihuollon palveluyksiköitä, jotka voisivat toimia terveyskeskusten yhteydessä. Näin voitaisiin ehkäistä palvelujärjestelmän hajanaisuutta, lisätä sosiaalipalvelujen oikea-aikaisuutta, vahvistaa maakunnan liikelaitoksen vastuuta ja mahdollisuutta vastata sosiaalihuollon kokonaisuudesta ilman keinotekoisia rakenteita, parantaa palvelujen laatua sekä varmistaa sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden työn tavoitteiden toteutuminen. Vaihtoehtoisesti lakiluonnoksen esityksiä on muutettava merkittävästi, jotta uudistuksessa on mahdollista vastata asiakkaan palvelutarpeisiin, turvata henkilöstön asema, osaava henkilöstö ja johtaminen.

Asiakassetelissä ja henkilökohtaisessa budjetoinnissa haasteita

Kaavaillussa asiakassetelissä ja henkilökohtaisen budjetoinnin käytössä on Talentian arvion mukaan päällekkäisyyksiä, eikä osa sen piiriin kaavailluista sosiaalihuollon palveluista sovellu lainkaan asiakassetelillä toteutettavaksi. Henkilökohtainen budjetti voi jopa lisätä kustannuksia uudistuksen tavoitteiden vastaisesti. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöön otossa tulisi edetä kokeiluin ja perustaa jatkopäätökset kokeiluista saatuun tutkimustietoon. Myös tuetun päätöksenteon malleja valinnanvapauteen tulee kehittää asiakkaille, joiden toimintakyky on heikko.

Kustannussäästötavoitteet eivät saa johtaa henkilöstön tai asiakkaan aseman heikentymiseen.

Kustannussäästöjen tavoittelussa riskinä on, että terveydenhuollon kustannukset nousevat erityisesti jos kustannussäästöjä päädytään hakemaan maakuntien liikelaitoksen toiminnasta ja erityisesti sosiaalipalveluista. Kustannusten hillitseminen ei myöskään saa johtaa henkilöstöresurssien leikkaamiseen eikä palvelussuhteen ehtojen heikentämiseen. Jo nyt monissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä on henkilöstövajetta. Kustannussäästötarpeilla ei voi perustella esimerkiksi pätevyysvaatimuksista tinkimistä, koska se heikentää asiakas- ja potilasturvallisuutta ja palvelun laatua ja vaikuttavuutta.

Talentian hallitus käsitteli lausuntoa kokouksessaan 14.12.2017

> Lue lausunto kokonaisuudessaan
> Lue puheenjohtaja Tero Ristimäen blogi aiheesta

Lisätietoja:
puheenjohtaja Tero Ristimäki, p. 040 583 2657
erityisasiantuntija Marjo Katajisto, p. 09 3158 6020