Tiedote

Lapsen vuoksi – lastensuojelun laitoshoidon onnistuminen edellyttää työntekijöiden pysyvyyttä

Lapsella on oikeus pysyviin ihmissuhteisiin, myös sijaishuollossa. Kun työntekijät vaihtuvat usein, ei luottamusta lapsen ja aikuisen välille ehdi syntyä. Lastensuojelun laitoshoidon työntekijät pitävät työtään palkitsevana ja merkityksellisenä, mutta myös haastavana, kuormittavana ja vaarallisena. Jopa 74 % on harkinnut työpaikan vaihtoa. Työntekijöiden pysyvyyttä voitaisiin lisätä työhyvinvointia ja työolosuhteita parantamalla.

Lastensuojelun sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten näkökulmasta sijoituksen onnistumisen kannalta keskeisiä ovat kestävät ja luotettavat ihmissuhteet. Yksi sijaishuollon suurimmista haasteista on kuitenkin, ettei lastensuojelun laitoshoitoon onnistuta rekrytoimaan päteviä työntekijöitä, ja jos onnistutaankin, he vaihtavat työpaikkaa liian pian. Tämä vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin ja turvallisuuden tunteeseen.

Lastensuojelun Keskusliiton ja Talentian uudessa julkaisussa Lapsen vuoksi – Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät selvitettiin, mikä vetää sosionomeja lastensuojelun laitoshoidon työhön ja mikä työntää siitä pois. Kyselyyn vastasi 173 työntekijää sekä 184 sosionomiopiskelijaa. Huolestuttavasti vain noin kolmasosa työntekijöistä ilmoitti, että työhyvinvointiin heidän työpaikallaan panostetaan riittävästi.

Lastensuojelun laitoshoidossa on sekä vetoa että työntöä

Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat työssään usein asiatonta kohtelua ja jopa väkivaltaa. Uhkailu ja painostaminen on yleistä, ja vain 7 % ilmoitti, ettei ole kokenut sitä. Iso osa vastaajista (43 %) oli kokenut fyysistä väkivaltaa muutamia kertoja vuodessa ja jopa 12 % kokee sitä viikoittain. Tilanne on hälyttävä, etenkin, kun näyttää siltä, että monissa lastensuojelun laitoksissa työsuojelun tilassa on vakavia puutteita.

Melkein kolmasosa vastaajista (28 %) koki, ettei työpaikalla ole selkeitä toimintaohjeita väkivaltatilanteisiin, 43 % vastaajista koki perehdytyksen väkivaltatilanteisiin riittämättömänä ja 46 % vastasi, ettei lain edellyttämää työsuojelun toimintaohjelmaa ollut käsitelty työpaikalla. 45 % mielestä väkivaltaa ja sen uhkaa ei käsitellä säännöllisesti. Vain 36 % saa omalta esimieheltään tukea riittävästi ja 15 % erinomaisesti.

”Osastollamme on seitsemän vakavasti oireilevaa nuorta, joista tosiasiassa ehditään oikeasti hoitamaan näillä resursseilla noin kolmea isoimpaan ääneen oirehtivaa. Loppujen neljän kanssa lastenkodissa saatu tuki jää todella näennäiseksi ja vähäiseksi. Töissä on siis resurssipulan vuoksi jatkuva riittämättömyyden tunne. Taukoja ei ehdi työpäivän aikana pitämään yhtäkään, sillä työmäärä on niin valtava.”

Lastensuojelun laitoshoidossa on onneksi myös vetovoimatekijöitä. Työ koetaan merkitykselliseksi ja mielekkääksi, työyhteisöä arvostetaan ja ennen kaikkea työntekijöillä on vahva halu työskennellä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Työyhteisön tukeen ja työilmapiiriin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä.

”Pystyn käyttämään laajasti omaa osaamistani, työkokemustani työssäni ja nautin suuresti nuorten kanssa olemisesta, vaikka niitä v-ja kuulee päivittäin, koska kyseessä on murrosikäiset. Halauksia ja kiitoksia tulee myös.”

Vahvasta sisäisestä motivaatiosta huolimatta lastensuojelun laitoshoito ei näyttäydy tällä hetkellä työnä, johon halutaan sitoutua. Työ on vaativaa, kuormittavaa ja edellyttää laajaa erityisosaamista. Vastaajista 94 % ilmoitti, että palkka oli työn vaativuuteen nähden liian matala ja 74 % kertoi harkinneensa työpaikan vaihtoa. Tähän vaikuttavat palkkauksen lisäksi lasten tarpeisiin nähden liian pienet henkilöstöresurssit, henkisen kuormituksen ja fyysisen väkivallan kokemukset sekä työsuojelun ja johtamisen puutteet.

Myöskään opiskelijoiden silmissä lastensuojelun laitoshuolto ei näyttäydy tällä hetkellä vetovoimaisena työnä. Mielikuvaan vaikuttavat eniten lastensuojelun kielteinen julkisuuskuva sekä opintojen ja työharjoittelun aikaiset kokemukset.

Kaikkiin näihin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa – ja tulee vaikuttaa, välittömästi. Valtion, maakuntien, kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien on yhdessä ponnisteltava sen eteen, että ammattitaitoisen työvoiman saanti, pysyvyys ja hyvinvointi lastensuojelulaitoksissa turvataan. Työhön sitoutumista voidaan selvityksen perusteella edistää kohentamalla palkkausta, lisäämällä työntekijäresursseja ja parantamalla työsuojelun valvontaa. Sijaishuollossa kohdattavan väkivallan hallintaan, ehkäisyyn ja jälkipuintiin on olemassa menetelmiä, joita työyhteisöt voivat ottaa käyttöön.

Kun työhön liittyy henkistä kuormitusta sekä traumatisoituneiden ihmisten kohtaamista, on erityisen tärkeää, että työhyvinvoinnista ja palautumisesta huolehditaan. Työntekijöiden työhyvinvointi ja pysyvyys vaikuttavat suoraan laitoksissa elävien lasten arkeen ja hyvinvointiin.

Fakta: Lastensuojelun sijaishuolto

  • Sijaishuollon tarve ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet viime vuosina ja erityisesti teini-ikäisiä sijoitetaan yhä useammin kiireellisesti.
  • Sijaishuoltoon tulee entistä enemmän vaativan tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Yli 60 % koulukotiin sijoitetuista lapsista on jokin psykiatrinen diagnoosi.
  • Vuonna 2019 yhteensä 18 928 lasta ja nuorta oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle, heistä huostaan otettuna oli 11 178. Yli puolet (57 %) oli sijoitettu perhehoitoon, lastensuojelun laitoshoitoon 29 % ja ammatillisiin perhekoteihin 11 %.
  • Ensisijainen sijaishuollon muoto on perhehoito (lastensuojelulaki 2007/417, 50 §), mutta teini-ikäisillä laitoshoito korostuu: jopa puolet 16–17-vuotiaista sijoitetaan laitoshoitoon.
  • Sijaishuolto muodostaa valtaosan lastensuojelun kustannuksista kunnissa. Kiristyvässä taloustilanteessa monessa kunnassa on tavoiteltu sijaishuollon kustannusten alentamista.
  • Lastensuojelun laitospalvelut ovat 2000-luvulla siirtyneet vahvasti julkissektorilta ja yhdistyksiltä yksityisille palveluntuottajille. Tällä hetkellä arviolta 80 % lastensuojelun laitospalveluista on yksityisten yritysten tuottamaa.

>> Tutustu Lapsen vuoksi – Lastensuojelun laitoshoidon vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät -julkaisuun