Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä – erikoistumiskoulutus (30 op)

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäjä – erikoistumiskoulutus järjestettiin ajalla 11.9.2017 – 25.6.2018 viiden ammattikorkeakoulun yhteistyönä (LAMK, Karelia, Laurea, Savonia ja SeAMK). Etäopetus oli jo tuolloin osittain käytössä, sillä läsnäoloon riitti osallistuminen Lahdesta käsin. Opintokokonaisuuksien järjestäminen oli jaettu ammattikorkeakoulujen kesken tasan. Aloitus oli kaikille yhteinen johdanto liittyen uudistuviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Muut osiot olivat:

  • Käyttäjälähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Digitalisaatio ja ePalvelut
  • Palveluiden laatu ja vaikuttavuuden arviointi
  • Sosiaali- ja terveystalousosaaminen
  • Kehittämisosaaminen

Kehittämistehtävänä kartoitin Kouvolan työ- ja päivätoimintaa ja esitin niihin kehittämisehdotuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen liittyvä tehtävä oli ajankohtainen ja tarpeellinen juuri tuolloin, kun palveluja, niistä vastaavia yksiöitä ja järjestämistapoja käytiin läpi. Aluksi olisin
halunnut keskittyä enemmän asiakkaiden äänen kuulumiseen, mutta tutkimusluvan saaminen, sekä muut asiaan kuuluvat järjestelyt olisivat saattaneet viedä kohtuuttoman kauan kehittämistehtävän määräaikaiseen valmistumiseen nähden. Otin puuttuvan tehtäväaiheen puheeksi usean esimieheni kanssa, mutta tuoreista henkilövaihdoksista tai eläköitymisistä johtuen aihetta oli vaikea saada. Lisäksi tietämättömyys tulevista SOTE järjestelyistä oli tuolloin vielä pahasti Kouvolassa kesken.

Työvoiman palvelukeskuksen johtaja Lisa Forss esitti aiheeksi Kouvolan päivä- ja työtoiminnan asiakkuusprosessin kehittämisen ja sujuvoittamisen. Aiheen valintaan vaikutti myös omakohtainen kokemukseni aikuissosiaalityön kannalta katsottuna silloisen prosessin moniportaisuuteen ja haavoittuvuuteen liittyen. Otin tarkoituksella tehtävään mukaan hyvinvointipalvelujen eri toimijoita, jotta saamani kuvaus nykytilasta, sen hyödyistä tai haasteista ja ennen kaikkea tulevaisuuden toiveista tulisi monialaisesti kuvatuksi. Haastattelin marraskuun 2017 aikana sekä päivä- että työtoiminnan esimiehiä, ohjaajia, sosiaaliohjaajia, yksiköiden työntekijöitä sekä liikkuvan päivätoiminnan ohjaajia.

Hyvällä tahdollakaan ei voinut sanoa, että toimintoihin ohjautuminen olisi toiminut sujuvasti. Pitkien ja toistuvien sairauslomien vuoksi päätöksiä ei oltu tehty, joten asiakkaat eivät olleet edes päässeet toimintaan mukaan. Asiakas ei ollut kaikissa vaiheissa tietoinen, missä kohtaa prosessia hänen asiansa kullakin hetkellä oli. Myöskään myöntämispäätöksen tehnyt työntekijä ei ollut tietoinen, milloin ja miten palvelu oli alkanut ja miten palvelussa sujui, vai sujuiko? Halusin selvittää, voisiko prosessia oikoa / nopeuttaa sekä miksi prosessi nykyisellään kangersi? Paikkoja ei ollut tarpeeksi, eivätkä ne sijainneet alueellisesti tasapuolisesti. Näin jälkeenpäin katsottuna prosessi ja kokonaisuus on kehittynyt paljon. Sijoituspäätöksiä tekeviä työntekijöitä on lisätty ja siten haavoittuvuus poistunut. Työtoiminnan asiakaspolusta tosin puuttuu edelleen jatkumo ja pahin skenaario onkin, että huolimatta asiakkaan erinomaisesta suoriutumisesta palkkatukityössä, hän putoaa takaisin kuntouttavaan työtoimintaan tai tyhjän päälle, koska paikkoja ei ole tarjolla. Nuoriin tulisi myös ottaa tiukempi ote, järjestää enemmän työvoimapoliittisia koulutuksia ja sosiaalisen kuntoutuksen merkitystä korostaa uudelleen. Palkitsemiseen voisi tulla lisää houkutuksia, esimerkiksi bussikortin
tai uimahalli – / kuntosali lippujen muodossa.

Opintokokonaisuuksista minulle jäi parhaiten mieleen palvelukuvausten ja omavalvontasuunnitelmien tekeminen. Melkoisen työläitä kokonaisuuksia, mutta kun ne kerran on tehty kunnolla, on päivittäminen jatkossa helpompaa. Amerikan Piilaakson esittäytyminen avarsi ihan uusia digitalisaation mahdollisuuksia. Laatua ja vaikuttavuutta mitattiin esimerkiksi CAF-arviointityökalun avulla. Itsearvioinnin tarkastelun kohteena siinä ovat toiminta ja tulokset sekä niiden välisten yhteyksien löytäminen.

Opintokokonaisuus avarsi näkemyksiäni, opetti uutta ja lisäsi ymmärrystä palvelujen suunnitteluun, kustannuksiin, arviointiin ja vaikuttavuuteen nähden. Lisäksi eri puolelta Suomea olevien opiskelijoiden kanssa verkostoituminen ryhmätyötehtävien kautta on ollut hyödyllistä myös
työelämässä ja myöhemmissä opinnoissani.

Talentialle suuri kiitos taloudellisesta tuesta – ARVOSTAN!

Ulla Turunen