Helsingin avoimen yliopiston Kriminologia ja historia kurssi

Rikollisuus, sen kontrolli ja tutkimus ovat historiallisesti muuttuvia ja kehittyviä ilmiöitä. Kriminologia ja historia kurssi oli johdanto kriminologian historiaan ja historialliseen kriminologiaan. Kriminologian historia tutkii tieteenalan kehitystä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Historiallinen kriminologia soveltaa kriminologian näkökulmaa rikollisuuden ja sen kontrollin tutkimukseen historiallisella aikajänteellä. Kurssilla käsiteltiin alan huippuluennoitsijoiden kertomana kriminologian syntyä ja kehitystä nykyaikaan fokusoiden keskeisiin datamurrosvaiheisiin. Huomio oli kriminologian teorioiden, rikollisuuden mittaamismenetelmien ja aineistoperustojen kehityksessä, sekä niiden välisessä vuorovaikutuksessa. Kriminologian historian suuret nimet kuten Adolphe Quéttelet, André Michel Guerry, Cesare Lombroso ja Edwin Sutherland teorioineen, ideologioineen ja käsitteineen tulivat tutuiksi. Uutta termistöä itselleni olivat mm. biokriminologia, white collar crime, faktinen rikollisuus ja anakronismi.

Vankila muodostaa virallisten ja epävirallisten sääntöjen varassa toimivan sosiaalisen kentän, joka toimii suomalaisen yhteiskunnan peilinä ja kiinnostaa sellaisenaan lähtökohtaisesti kaikkia suomalaisia. Vangit ovat asiakaskuntana vaativa ryhmä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja desistanssin osalta. Pohdin Suomen kriminaalipolitiikan tulevaisuuden suuntaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Olemmeko etenemässä kohti uutta punitiivista käännettä, entistä lievempää politiikkaa vai jotain muuta? Degeneraation teoreetikot painottivat ympäristön vaikuttamisen tärkeyttä ja saattoivat todeta, että ”yhteiskunnalla on sellaiset rikolliset kuin se ansaitsee”. Biokriminologian degeneraatioteoria pohjusti ajatusta, että sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Yksi lukuisista kurssin tehtävistä liittyi henkirikostapauksen koodaukseen ja siitä kunnialla suoriutuminen oli saavutus sinänsä.

Mielestäni kurssi kytkeytyi mainiosti sosiaalityön opintoihin – suosittelen!

Ulla Turunen