Päättäjäilta 26.9.2019

Original Sokos Hotels Presidentissä, Urho kabinetissa oli paikalla apulaispormestari Pia Pakarisen (kok.)  lisäksi Kasvatus- ja koulutuslautakunnasta Petra Malin (vas.) sekä Fatim Diarra (vihr.). Varhaiskasvatuksen opettaja ja sosionomi (amk) Tiia-Maria luukko kertoi kentän kuulumiset ja toimenpide-ehdotukset. Paikalla oli parikymmentä ihmistä ja keskustelu oli erittäin antoisaa ja vilkasta. Päättäjät saivat hyviä vinkkejä varhaiskasvatuksen arjesta päätöksen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Päättäjät myös korostivat/ esittivät toiveensa moneen kertaan, että heihin voi olla yhteydessä ”erittäin matalalla kynnyksellä”!

Tässä lyhyesti tiivistelmä kuormituksen vähentämisen keinoista:

1. Suhdelukujen laskeminen ryhmätasolla.

2. Suhdelukujen pienentäminen etenkin 3-4- vuotiaiden ryhmissä.

3. Kolmiportaiseen tukeen lisää resursseja ja prosessin joustavuutta.

4. Sijaisia koulutuksen ajaksi, myös puolikkaille päiville.

5. Ennaltaehkäisevä työnohjaus.

6. Henkilökohtaiset lisät työsuorituksen motivaattorina.

(7. Lisäksi tietysti esimerkiksi esimiehen johtajuustaidot).

Varhaiskasvatuksen opettajan puheenvuoro:

Taustoituksena ja kentän esimerkkinä listaan oman ryhmäni lukuina. Olen toiminut kohta kolme vuotta varhaiskasvatuksen opettajana  Helsingin kaupungilla Vuosaaressa.

Tämän hetkinen ryhmäni:

– työskentelen 2-5v lasten parissa

– ryhmässä on tällä hetkellä 18 lasta ja 3 vastuukasvattajaa

– perheissä puhutaan suomen lisäksi 10 eri kieltä: s2-lapsia on 11/18

– 5 lapsella puheterapiakontakti viiveisen omaan äidinkieleen liittyvän puheen tuottamisen vuoksi

– 3 lapsella varhaiskasvatuksellinen tuki.

– kahdella työstetään tehostettua tukea

– yhdellä lapsella tarve erityiseen tukeen valtavien sosio-emotionaalisten haasteiden vuoksi, mutta prosessi on hidas etenkin kun lapsi on vasta aloittanut varhaiskasvatuksessa ja vanhempien motivointi sekä lausuntojen haaliminen kestää.

Lopputulos: ei lisäresursseja, vaan kyseessä on ns. normiryhmä.

Perusteluita keinoille, joita esitin työn kuormituksen vähentämiseksi:

1. Helsinki voi toimia suunnannäyttäjänä: suhdelukujen tarkastelu voidaan toteuttaa ryhmäkohtaisesti, niin että aikuisia on riittävästi paikalla aina silloin kun lapsiakin on. Haavoittuvin hetki päiväkodissa on usein iltapäivä, kun aamuvuorot ryhmistä ovat jo lähteneet kotiin, mutta kaikki lapset ovat vielä paikalla. Tähän liittyy myös varhaiskasvatuksen opettajien SAK-aika (suunnittelu, arviointi ja kehittäminen), jonka toteuttaminen (5h/vk) ei toteudu, kun suhdelukuja lasketaan koko talon tasolla. Esim. omassa talossani ryhmät ovat kolmen kasvattajan ryhmiä: aamuvuoro paikalla klo 6.15-7.30 alkaen/klo 13.45-15.15 saakka, välivuoro paikalla klo 8.00-15.45 ja iltavuoro paikalla klo 8.30-9.30 alkaen/klo 16.15-17.15 saakka. Mikäli aamu- ja iltapäivystys osuvat samaan ryhmään, ovat kolme kasvattajaa läsnä yhtä aikaa ainoastaan klo 9.30-13.45. Muun ajan ryhmää påyöritetään kahden kasvattajan voimin.
2. Helsinki  voi pienentää suhdelukuja lain mahdollistamaa mitoitusta pienemmäksi (yli 3-v. osalta suhde on 1:7). Suhdelukujen pienetämisellä olisi merkittävä vaikutus työhyvinvointiin. Näkisin että suhdelukujen pienentämisen tarve oli etenkin 3-4 vuotiaiden kohdalla. Tässä muutama esimerkki ikäkauden haasteista: rinnkkaisleikki lisääntyy-myös konfliktit lisääntyvät, kun harjoitellaan jakamista, oman vuoron odottamista ja toisten huomiointia. sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen tukeminen korostuvat, mahdolliset sosio- emotionaaliset haasteet alkavat  tulla vahvemmin ilmi, kielellinen kehitys suurta (mahdolliset haasteet ilmi) ja siirtymät (sisältää pukemiset ja riisumiset) sujuvat harvalta 3v. vielä itsenäisesti.
3.  Tulee huolehtia siitä, että kehityksen ja oppimisen kolmiportainen tuki palvelee lasten etua- tuen on oltava oikea-aikaista ja oikein kohdennettua. Siihen on varattava riittävät resurssit. Inkluusio ei saa jäädä sananhelinäksi. Omalla alueellani integroidussa erityisryhmissä 11 lapselle., joka tarkoittaa, että tukea hakevat lapset tippuvat helposti tuen portaalta alemmalle portaalle ja lopulta kuormittavat normiryhmiä vailla riittävä  tukea. e3rityisen tuen tukivalikko on oltava riittävä. Avustajia tulisi saada heti tarpeen ilmettyä ilman lausuntoja- usein myös ryhmän muiden lasten turvallisuuden tae. Tuen prosessit ovat hitaita, kun järjestelmä on rakennettu riippuvaiseksi tutkivien ja kuntouttavien tahojen lausunnoista (jonot kuukausien mittaisia). Voisiko varhaiskasvatusyksikköjen omat psykologit edistää asiaa? Mistä tilat? Tuen aikataulujen pitäisi ollä nykyistä joustavampia. Esim. erityisen tuen esitykset pitää olla tehtynä helmi-maaliskuussa seuraavalle toimintakaudelle. Mikäli lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa elokuussa, pitäisi vaka-tuki saada kirjattua heti ja lähetteet tutkivalle taholle tehtyä (haastavaa, sillä luottamuksen rakentaminen huoltajien kanssa vie aikansa). Tutkivien tahojen lausunnot on oltava päiväkodissa oikeaan aikaan. Kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssit ja tutkivien tahojen resurssit?
4. Työntekijöitä voi sitouttaa ttyönantajaan tarjoamalla riittävästi ammatillista kasvua tukevaa koulutusta. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeitä motivaatiotekijöitä. Haasteena on sijaisten saaminen ja se, että puolikkaiden päivien koulutuksiin ei ole tällä hetkellä edes mahdollista saada sijaista. Toivon että koulutuksiin pääsyä helpotetaan ilman että lasten turvallisuus kärsii. sama haaste koskee myös sinänsä kannatettavaa mentorointia. Ryhmöstä irtautuminen on varhaiskasvatuksessa aina haastavaa.
5. Vakituisen varahenkilöstön lisääminen. Hienoa että varahenkilöstöä on jälleen useiden vuosien jälkeen onnistuttu palkkaamaan. Pystyvät  tällä hetkellä paikkaamaan ensisijaisesti vuosilomia. Tarvetta myös koulutuspäiville ja akuutteihin tilanteisiin. Työnohjausta tulisi saada ennaltaehkäisevästi. Työnohjausta tulisi saada tarpeen mukaan henkilökohtaisesti, tiimikohtaisesti ja talokohtaisesti. Ennaltaehkäisevätyönohjaus tukee hyvinvointia paremmin kuin korjaava akuutissa tilanteessa saatu työnohjaus. Toteutus? Mikäli työajalla, niin kuka valvoo lapsia?
6. Työntekijöitä kuormittaa myös se, että palkka ei vieläkään vastaa työn vaativuutta eikä palkkausjärjestelmä toimi vieläkään Helsingissä kuten pitäisi. KVTES:n mukaisen palkkausjärjestelmän tulisi motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Kaskon tulospalkkioista ollaan kentällä toki kiitollisia, mutta palkkausjärjestelmän tulisi palkita paremmin myös henkilökohtaisista työsuorituksista. Henkilökohtaisia lisiä tulisi olla jaettavaksi nykyistä enemmän, ja niistä tulisi puhua avoimemmin. Ei leikkirahaa- aktiivina  kiitän varhaiskasvatuksen opettajien 175 euron palkankorotuksesta  vuoden alusta . Kaikki tiedämme, että se ei ole vielä riittävä korotus houkuttelemaan opettajia töihin Helsingin kaupungille. Työpaikkailmotuksia varhaiskasvatuksen opettajille on yli 60 avoinna. Ainakin 1300 lasta siis ryhmissä vailla kelpoista opettajaa.

Varhaiskasvatuksen sosionomi

Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit ja ydinosaaminen ova t tällä hetkellä työn alla. Työn tulokset käydään Talentian varhaiskasvatustyöryhmässä läpi lokakuun ensimmäisellä viikolla. Ammattikorkeat työstävät niiden pohjalta   koulutuksen sisältöjä.

Haluaisin muistuttaa myös suurinta kuntatyönantajaa Helsinkiä siitä, että varhaiskasvatuksen sosionomi on korkeakoulutuksen asiantuntija. Työnantajan tulee kirjoittaa tehtäväkuvaukseen koulutusta vastaavia vastuita, jotta tehtävään saadaan houkuteltua tekijöitä-tehtävä ei voi olla alisteinen varhaiskasvatuksen opettajalle, vaan vastuiden tulee olla yhdenmukaiset ja niiden tulee perustua vaka-lakiin ja vasu-periaatteisiin, joihin sisäänkirjoitettuna on hyvin paljon sosiaalipedagogista ydinosaamista liittyen esim. osallisuuden vahvistamiseen, suunnitelmalliseen pedagogiikkaan js pedagogiseen dokumentointiin sekä varhaisen tuen järjestämiseen perheitä tukevasti