Tapaus kerrallaan

Alpo Heikkinen

Tapaus kerrallaan

Muistelen työurani alkutaipaleelta esimerkkejä, joihin liittyi ammattieettisiä jännitteitä ja tarvitsin eettistä harkintaa. Elettiin 1990-luvun puoliväliä, ja eräällä asuinalueella oli vahva näkemys, että paikallista ostoskeskusta hallitsi väkivaltainen, ryöstelevä 13–16-vuotiaiden nuorten jengi. Asukkaat olivat kauhun vallassa, ja niinpä porukan aisoihin saattamista tarjottiin eräälle lastensuojelun erityissosiaalityöntekijälle, joka satuin olemaan minä. Tuohon aikaan oli muodissa tehdä asuinalueilla moniammatillista yhteistyötä, …

Lue lisää
Marjo Katajisto

Varhaiskasvatuksen ongelmat eivät johdu henkilöstörakenteesta

Inkeri Ruokonen, Nina Sajaniemi ja Eeva-Leena Onnismaa käsittelivät lastentarhanopettajapulaa 24.6.2020 HS:n mielipideosastolla. Heidän mielestään sosionomi (AMK) -tutkintoa opiskeleville ei pitäisi enää antaa mahdollisuutta opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi. Kirjoittajat viittaavat erilaisiin tutkimuksiin, joita on tarpeen kommentoida. Helsingin yliopiston tutkimuksen (2018) mukaan sosionomi (AMK) -taustaiset varhaiskasvatuksen opettajat sitoutuvat työhönsä enemmän kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneet. Kasvatustieteen kandeista 62 …

Lue lisää
Kari Matela

Suo, sosiaalisihteeri ja Zetor

Isosetäni toimi sodista kotiuduttuaan kuntansa sosiaalilautakunnan puheenjohtajana reilut 20 vuotta. Väestövastuun käsitettä ei tuolloin tunnettu, mutta ideologiaa toteutettiin muun muassa siten, että jollei kodittomille ja orvoille muuta paikkaa löytynyt, heidät majoitettiin lautakunnan puheenjohtajan pirttiin siksi aikaa, että pysyvämpi asuinsija ja elanto jostakin järjestyivät. Kehitys kehittyi sittemmin siten, että kuntaan saatiin kouluja käynyt sosiaalisihteeri. Hyvinvointipalvelujärjestelmästä ei …

Lue lisää
Marjo Katajisto

Saippualla koronan torjuntaan

Talentia on selvittänyt varhaiskasvatuksessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien, päiväkodin johtajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista koronatilanteessa. Kyselystä nousi esiin monia mielenkiintoisia asioita. Eittämättä työnantajan tukea kaivataan varhaiskasvatuksen työsuojelukysymyksissä. Kyselyn mukaan yli puolet vastanneista kokee, ettei työnantaja ole huolehtinut riittävästi työturvallisuudesta koronaepidemian aikana. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kaipaavat tukea ja ohjeita työnantajalta. Työterveyshuollon ammattitaitoa ja yhteistyötä kaivataan …

Lue lisää
Heidi Pekkarinen

Etätyöstä on nyt keskusteltava sosiaalialalla

Poikkeustila, jossa elämme koronaviruksen takia, on saanut ihmiset miettimään työn tekemisen tapoja uudesta näkökulmasta. Etätyön tekeminen on jo rutiinia monilla aloilla ja osin myös sosiaalihuollon työpaikoilla. Elämme yhteiskunnassa, jossa myös sosiaalipalveluiden osalta on meneillään työn murros. Esimerkiksi digitaaliset palvelut ja sähköiset prosessit ovat viime vuosina yleistyneet ja monet asiakkaatkin haluaisivat lisätä asiointiaan verkossa. Joillakin työpaikoilla …

Lue lisää
Kari Matela

Armollinen matka-aikakorvaus

Toisin kuin ylityöt, jotka on lain mukaan korvattava, matka-aika on ”lainsuojatonta”. Työaikalaissa ei ole määräystä työmatkaan käytetyn ajan korvaamisesta. Taustalla on ajatus, jonka mukaan matka-aika on työtä vain silloin, kun henkilö ohjaa joukkoliikennevälinettä tai kuljettaa rahtia. Jollei työehto- tai työsopimuksessa muuta lue, kulkuvälineessä matkustaminen on vapaa-aikaa, vaikka lennettäisiin työmatkalle Singaporeen. Tällainen ydinajatus on esimerkiksi valtion …

Lue lisää
Marjo Katajisto

Omavalvonta kehittämisen välineenä

Onko työpaikassasi omavalvontasuunnitelma kaappiin unohdettu paperinippu vai työkalu laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseen? Kun Talentia-lehti selvitti omavalvonnan tilaa verkkokyselyllään kesällä 2017, kysely kertoi, ettei omavalvonta ollut vielä jalkautunut sosiaalialan työpaikoille. Mahtaakohan tilanne olla nyt parempi? Omavalvonta, henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus ja mahdolliset vastatoimet ilmoituksen tehnyttä henkilöä kohtaan ovat Talentian jäsenneuvonnassa edelleen yleisiä aiheita. Kuntien yhteistoimintaneuvottelujen tai mahdollisten rekrytointikieltojen …

Lue lisää
Kari Matela

Paikallinen periaatekysymys

Muuan pohjoisessa Suomessa toiminut yritys saavutti aikanaan kuuluisuutta kahdesta syystä: a) yritys oli varsin menestyvä ja b) sen omistaja-johtaja halusi periaatesyistä pitää toimintansa järjestäytyneen työmarkkinaelämän ulkopuolella. Ymmärrettävistä syistä tuo jälkimmäinen seikka näkyi julkisuudessa enemmän kuin yrityksen menestys. Firman johto oli sitä mieltä, että kun yritys ei nähnyt työnantajaliittoon järjestäytymisessä mitään järkeä, saman täytyi soveltua työntekijöihin. …

Lue lisää
Marjo Varsa

Sosiaaliturvauudistus edellyttää Kelan ja sosiaalitoimen yhteistyön lujittamista

Suomen hallitus lupaa puuttua määrätietoisesti erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyteen, jota vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Tämä toteutetaan muun muassa kehittämällä aikuissosiaalityötä. Nämä asiat olivat vahvasti esillä myös Talentian eduskuntavaalitavoitteissa, joissa todettiin, että sosiaalietuudet ovat jääneet jälkeen muusta tulokehityksestä, mikä näkyy päivittäin sosiaalityön ja -ohjauksen arjessa. Talentia nosti esille sosiaalialan osaamisen vahvistamisen välttämättömyyden. Toimintaa …

Lue lisää
Marjo Varsa

Vanhuspalvelut tarvitsevat sosiaalialan ammattihenkilöitä

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tulevaisuudessa Suomi on entistä ikäystävällisempi maa. Tavoitteena on turvata kaikille oikea-aikaiset, turvalliset ja kaikin puolin laadukkaat palvelut kaikkialla. Hallitus lupaa myös laatia ikäohjelman yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa sekä perustaa vanhusasiavaltuutetun tehtävän ja toimiston. Hallitusohjelmaan kirjatut ikäystävällisyyden edistämisen keinot ovat erittäin kannatettavia. Vanhuspalveluiden kehittämistyössä pitää erityisesti huomioida, että vanhuspalveluja toteutetaan sosiaalihuoltolain …

Lue lisää