Sosiaalialalla on käynnistettävä työhyvinvointiremontti

Yksi keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä tulevalla hallituskaudella on sote-palveluiden toimivuus ja rahoitus. Soten kokonaiskuvassa erityisesti sosiaalihuollolla on tärkeä osuus Suomen tulevaisuutta ajatellen, sekä hyvinvoinnin lisääjänä ja että eriarvoisuuden vähentäjänä.

Sosiaalipalvelut lisäävät hyvinvointia tavalla, joka vähentää julkisia menoja. Sosiaalihuoltoon satsaamalla voidaan sekä säästää yhteiskunnan varoja että vähentää inhimillistä kärsimystä.

Sosiaalihuolto ei kuitenkaan toimi, ellei työhyvinvointi sosiaalialalla ole kunnossa. Vain työssään hyvinvoivat työntekijät voivat turvata asiakkaille laadukkaat ja turvalliset sosiaalipalvelut.

Talentia vaatii hallitusohjelmatavoitteissaan, että sosiaalialalla panostetaan nykyistä enemmän työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon sekä työhyvinvoinnin vaalimiseen ja kehittämiseen.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää, sillä se pidentää työurien pituutta, vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työn tuottavuutta, millä on hyviä vaikutuksia kansantalouteen.

Sosiaalihuollon työntekijöiden työkyvyn riskinä on erityisesti psykososiaalinen työkuorma. Moni kokee, ettei ehdi tehdä työtään eettisten ohjeiden, laatukriteerien, lakien ja asiakkaan tarpeiden vaatimalla tavalla.

Tämä aiheuttaa työn tekemiseen eettistä ristiriitaa, ja esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä mielenterveysdiagnoosit ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Työn psykososiaalinen kuorma tuottaa alalle myös merkittävästi vaihtuvuutta, mikä lisää palveluiden ylläpitämisestä koituvia kustannuksia. Tarve työnhyvinvoinnin kehittämiseen on siis sosiaalialalla ilmeinen.

Jotta työuria saadaan pidennettyä ja työnhyvinvointia lisättyä, sosiaalialalle tarvitaan nämä kolme toimenpidettä:

  1. On käynnistettävä työturvallisuuslain uudistaminen, jotta työn psykososiaalista kuormitusta voidaan hallita ja työturvallisuutta parantaa.
  2. Valtion rahoitusta on ohjattava lisää sosiaalialalle, jotta työstä saatava palkka saadaan vastaamaan paremmin työn vaativuutta. Palkkatason nostamisella voidaan myös kohentaa työhyvinvointia, mikäli työolosuhteet ovat muutoin kunnossa.
  3. Varhaiskasvatuksen sosionomien työolosuhteita ja työhyvinvointia on syytä kehittää, jotta sosiaalialan veto- ja pitovoima varmistetaan myös varhaiskasvatuksen osalta.

Heidi anneli Pekkarinen

Talentian erityisasiantuntija