Talentian liittovaltuusto vaatii varhaiskasvatuksen nostamista hallitusneuvottelupöytään

Talentian liittovaltuusto toivoo puolueiden vastaavan hallitusneuvotteluissa kysymykseen siitä, miten suomalaista varhaiskasvatusta tulee kehittää. Sosiaalialan korkeakoulutettuja edustava ammattijärjestö muistuttaa, että varhaiskasvatuksemme korkea laatu perustuu henkilöstön ammattitaitoon, hyvään yhteistyöhön ja pysyvyyteen.

Keinotekoinen henkilöstöryhmäjako pahentaa opettajapulaa

Varhaiskasvatuksessa ei tarvita jakoa varhaiskasvatuksen opettajiin ja sosionomeihin. Varhaiskasvatukseen suuntautuneen sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneille on avattava mahdollisuus saada lisäkoulutuksella kelpoisuus toimia esiopetuksessa opettajan tehtävässä. Lisäksi on avattava opintopolut erityislastentarhanopettajan opintoihin. Sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittaneelle, varhaiskasvatuksen opettajaksi valmistuneelle sosionomille tulee avata kelpoisuus päiväkodin johtajan tehtävään.

Tällä hetkellä henkilöstön jatkuva vaje ja korkea vaihtuvuus vaarantavat laadukkaan ja tavoitteellisen varhaiskasvatuksen toteutumista. Tilanne uhkaa kriisiytyä uuden varhaiskasvatuslain myötä: sen keinotekoinen jako kolmeen henkilöstöryhmään, varhaiskasvatuksen opettajiin, varhaiskasvatuksen sosionomeihin ja lastenhoitajiin lisää pulaa korkeakoulutetusta henkilöstöstä.

Lakiuudistuksen riskinä on myös henkilöstöryhmien eriytyvät työtehtävät ja intressiristiriidat. Tilannetta kuvaa se, että 80 % kasvatustieteiden kandidaateista suhtautui Nauti työssäsi – varhaiskasvatus -tutkimuksessa (Helsingin yliopisto 2018) myönteisesti uuteen varhaiskasvatuslakiin samalla kun 80 % sosionomeista ja 70 % lastenhoitajista on kriittisiä uudistusta kohtaan. Talentia muistuttaa, ettei vastuuta lapsesta voi jakaa kolmeen osaan vaan työ varhaiskasvatuksessa on kokonaisvaltaista. Päivän mittaan vaihtuvat tilanteet vaativat jokaisen työntekijän valmiutta tarttua mitä erilaisimpiin tehtäviin.

 Varhaiskasvatuksen sosionomi (AMK) -opinnot vetävät paremmin kuin yliopisto-opinnot

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen (2018) mukaan suuri osa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä suunnittelee alan vaihtamista. Kasvatustieteiden kandidaattien keskuudessa 62 % kyselyyn vastanneista harkitsi alan vaihtoa. Varhaiskasvatuksen opettajina toimivista sosionomeista alan vaihtoa harkitsi 55 % ja lastenhoitajina toimivista lähihoitajista 55 %.

Kevään 2019 yhteishaussa varhaiskasvatuksen opettajan yliopisto-opintoihin oli paikoin vähemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja. Sosionomitutkinto sen sijaan on hakutilastojen mukaan säilynyt vetovoimaisena. Syksyllä opintonsa aloittavat sosionomit ovat kuitenkin viimeiset, jotka voivat valmistua varhaiskasvatuksen opettajiksi ammattikorkeakoulusta. Ellei varhaiskasvatuslakia tältä osin muuteta.

Sosiaalipedagogista osaamista tarvitaan varhaiskasvatuksessa

Talentia painottaa, että henkilöstön pedagogisen osaamisen nostaminen on hyvä tavoite, mutta uusi varhaiskasvatuslaki toimii sitä vastaan. Sosiaalipedagogiikka on varhaiskasvatukseen suuntautuneiden sosionomien keskeistä osaamista. Pääkaupunkiseudulla vaje on jo 800-900 varhaiskasvatuksen opettajaa. Se, että kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat edetä työurallaan, on edellytys henkilöstön hyvinvoinnille, pysyvyydelle ja pitkille työurille. Tässä on kyse suomalaisen varhaiskasvatuksen laadusta.

Lisätietoja: