Kuntouttava työtoiminta edellyttää laillistettua sosiaalihuollon ammattihenkilöä

Sosiaalialan korkeakoulutettujen Talentia ry on antanut lausunnon hallituksen esitykseen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta.

Talentia esittää säädöksiin täsmennyksiä, joiden mukaan kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessista vastaa ja tarvittaessa toteuttaa laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Vastuullinen ja ammattitaitoinen palvelutarpeen arviointi, asiakasohjaus ja palveluiden toteuttaminen on varmistettava kuntouttavan työtoiminnan kaikissa vaiheissa.

Asiakkaan oikeus laadukkaaseen palveluun

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, joka parantaa henkilön elämänhallintaa ja luo edellytyksiä työllistymiselle. Asiakkaiden palvelutarpeet ovat laajat. Työllistymistä vaikeuttavat yleisimmin sosiaaliset syyt sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat usein samanaikaisesti monia eri palveluja, mutta kukaan ei vastaa palveluiden yhteensovittamisesta.

Sosiaalihuoltolaissa ja laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on säädetty asiakkaan oikeudesta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hallintoon. Se tarkoittaa, että kuntouttava työtoiminta on järjestettävä kunnissa asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Asiakkaiden tulee saada asianmukaista ohjausta ja neuvontaa koko palvelun ajalta.

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki edistää asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Siinä varmistetaan, että laissa tarkoitetulla sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, riittävä ammatillinen pätevyys ja valmiudet sekä mahdollisuus kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan. Valvira valvoo sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimintaa.

Sosiaalihuollon ammattihenkilön lakisääteinen rooli

Sosiaalihuoltolaissa määritellään erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö ja asiakas, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan omatyöntekijän on lain mukaan oltava sosiaalityöntekijä tai mikäli omatyöntekijä ei ole sosiaalityöntekijä, hänellä tulee olla asiakkaan asian hoitamiseksi työparinaan sosiaalityöntekijä.

Lakiluonnoksen 9§:ssä säädetään siitä, mitä aktivointisuunnitelmassa ja monialaisessa suunnitelmassa kuntouttavasta työtoiminnasta kirjataan. Tämä ohjaa myös palvelun sisältöä. Talentia edellyttää että säädöstä täsmennetään siten, että suunnitelmat laatii sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö.

Kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä säädettäisiin lain uudessa 13 a §:ssä. Kuntouttava työtoiminta on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa. Säädöksen mukaan palvelun oikean kohdentamisen varmistamiseksi kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä vastaava kunta voisi huolehtia siitä, että henkilön työ- ja toimintakyky arvioidaan mahdollisimman kattavasti. Talentia haluaa, että pykälässä määritellään kunnan velvollisuus toteuttaa henkilön työ- ja toimintakyvyn arviointi, ja että tästä vastaa laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö.

Lakiesitys edellyttää, että kuntouttava työtoiminta on tavoitteellista ja että kunkin asiakkaan aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan määritellään hänen saamansa tuen ja ohjauksen sisältö. Nämä muutokset selkeyttävät kuntouttavan työtoiminnan roolia sosiaalipalveluna.

Kuntouttavan työtoiminnan päätöksissä ja toteutuksessa on ensisijaista asiakkaan etu.

Kuntouttavaa työtoimintaa koskevia päätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä sekä palvelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu. Koska kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, on sen toteuttamisessa käytettävä sosiaalihuollon laillistettua ammattihenkilöä.