24.6.2010
Talentia kannattaa asetusmuutosta psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan koulutuksen sääntelystä
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry kannattaa sosiaali- ja terveysministeriön esitystä valtioneuvoston asetukseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta, jolla säännellään psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavaa koulutusta.
Talentian mielestä on tarkoituksenmukaista, että psykoterapeuttien koulutuksesta kantaa päävastuun yliopisto. Koulutus järjestetään joko yliopiston lääketieteen tai psykologian laitosten yhteydessä. Talentia kantaa huolta siitä, että sosiaalityön maisterit ja sosionomit (AMK) otetaan huomioon tasapuolisesti hakutilanteessa. Tämän vuoksi tarvitaan säännökset, jotka takaavat, että tavoitteet toteutuvat myös käytännössä.
”Psykoterapeuttikunnan moniammatillisuus tulee turvata,” toteaa Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan koulutuksen nykyisistä tasojen jaotteluista luovutaan. Psykoterapeuttikoulutuksen laajuudeksi tulisi vähintään 60 opintopistettä, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Talentian mielestä koulutuspsykoterapia käsitteenä on jäänyt hieman epämääräiseksi, minkä vuoksi sitä tulee avata ja selventää. Koulutuksen laatuvaatimusten varmistamiseksi kouluttajapsykoterapeutin pätevyys tulee määritellä valtioneuvoston tai ministeriön asetuksella.
Talentia kiinnittää erityistä huomiota nykyiseen tilanteeseen, jossa Valvira ei ole hyväksynyt esimerkiksi perheterapeutin lisäkoulutuksia tai muuntokoulutuksia yksilöterapeutiksi. Näille henkilöille tulee taata mahdollisuus lukea hyväkseen kaikki jo aiemmin suoritetut koulutukset, mikäli nämä henkilöt hakeutuvat uudelleen koulutukseen. Talentia näkee, että myös Kelalle tulisi antaa mahdollisuus käyttää harkintavaltaa muuntokoulutusten hyväksymisessä, jotta Kelan korvaaman psykoterapian saatavuus turvataan maan kaikissa osissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa vuodelta 2009 esitettiin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen perustettaisiin arviointiyksikkö, jonka tehtävänä olisi arvioida psykoterapeuttikoulutusta. Nyt esillä olevassa esityksessä luovutaan arviointiyksiköstä. Perusteena on, että tehtävä luontuu hyvin korkeakoulujen arviointineuvostolle. Talentian mielestä ennakkoarviointia tarvitaan, jotta vältytään koulutukselta, joka ei tuo psykoterapeutin pätevyyttä.
Esityksen mukaan psykoterapeuttikoulutus olisi yliopistojen tarjoamaa täydennyskoulutusta, mikä tarkoittaa sitä, että psykoterapeutiksi opiskeleva maksaa koulutuksesta syntyneet kustannukset itse. Joissain tapauksessa työnantaja voi osallistua opiskelukustannuksiin myöntämällä lähiopetuspäiviä palkallisina. Sosiaalihuoltolaissa oleva täydennyskoulutussäädös koskee vain kuntasektoria. Talentian esittää, että opetusministeriö varaa määrärahat psykoterapeuttikoulutukseen.
< Takaisin
Talentia kannattaa asetusmuutosta psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavan koulutuksen sääntelystä
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry kannattaa sosiaali- ja terveysministeriön esitystä valtioneuvoston asetukseksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta, jolla säännellään psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavaa koulutusta.
Talentian mielestä on tarkoituksenmukaista, että psykoterapeuttien koulutuksesta kantaa päävastuun yliopisto. Koulutus järjestetään joko yliopiston lääketieteen tai psykologian laitosten yhteydessä. Talentia kantaa huolta siitä, että sosiaalityön maisterit ja sosionomit (AMK) otetaan huomioon tasapuolisesti hakutilanteessa. Tämän vuoksi tarvitaan säännökset, jotka takaavat, että tavoitteet toteutuvat myös käytännössä.
”Psykoterapeuttikunnan moniammatillisuus tulee turvata,” toteaa Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki.
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaan koulutuksen nykyisistä tasojen jaotteluista luovutaan. Psykoterapeuttikoulutuksen laajuudeksi tulisi vähintään 60 opintopistettä, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Talentian mielestä koulutuspsykoterapia käsitteenä on jäänyt hieman epämääräiseksi, minkä vuoksi sitä tulee avata ja selventää. Koulutuksen laatuvaatimusten varmistamiseksi kouluttajapsykoterapeutin pätevyys tulee määritellä valtioneuvoston tai ministeriön asetuksella.
Talentia kiinnittää erityistä huomiota nykyiseen tilanteeseen, jossa Valvira ei ole hyväksynyt esimerkiksi perheterapeutin lisäkoulutuksia tai muuntokoulutuksia yksilöterapeutiksi. Näille henkilöille tulee taata mahdollisuus lukea hyväkseen kaikki jo aiemmin suoritetut koulutukset, mikäli nämä henkilöt hakeutuvat uudelleen koulutukseen. Talentia näkee, että myös Kelalle tulisi antaa mahdollisuus käyttää harkintavaltaa muuntokoulutusten hyväksymisessä, jotta Kelan korvaaman psykoterapian saatavuus turvataan maan kaikissa osissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa vuodelta 2009 esitettiin, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuuteen perustettaisiin arviointiyksikkö, jonka tehtävänä olisi arvioida psykoterapeuttikoulutusta. Nyt esillä olevassa esityksessä luovutaan arviointiyksiköstä. Perusteena on, että tehtävä luontuu hyvin korkeakoulujen arviointineuvostolle. Talentian mielestä ennakkoarviointia tarvitaan, jotta vältytään koulutukselta, joka ei tuo psykoterapeutin pätevyyttä.
Esityksen mukaan psykoterapeuttikoulutus olisi yliopistojen tarjoamaa täydennyskoulutusta, mikä tarkoittaa sitä, että psykoterapeutiksi opiskeleva maksaa koulutuksesta syntyneet kustannukset itse. Joissain tapauksessa työnantaja voi osallistua opiskelukustannuksiin myöntämällä lähiopetuspäiviä palkallisina. Sosiaalihuoltolaissa oleva täydennyskoulutussäädös koskee vain kuntasektoria. Talentian esittää, että opetusministeriö varaa määrärahat psykoterapeuttikoulutukseen.
< Takaisin



