In EnglishIn English | På svenskaPå svenska | Palaute
Talentia on sosiaalialan korkeakoulutettujen
ammattijärjestö, joka valvoo jäsentensä etuja työelämässä.

Työaikalaki


Työaikalaki, joka uudistettiin 1996, koskee käytännössä kaikkia työnantajia ja palkansaajia. Sitä sovelletaan paitsi yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden työntekijöihin myös valtion virkamiehiin sekä kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja viranhaltijoihin, mm. kunnallisiin sosiaalityöntekijöihin. Sen soveltamispiirin ulkopuolelle jäävät lähinnä ainoastaan ylin johto, eli työnantajan edustajat sekä sellaiset ylemmät toimihenkilöt, jotka voivat itsenäisesti päättää työajastaan.

Työaikalaissa on säädetty mm.:
  • säännöllisen työajan enimmäispituudesta
  • niistä edellytyksistä, joilla säännöllinen työaika voidaan ylittää ja teettää lisä- ja ylityötä
  • ylityön sallituista vuotuisista enimmäismääristä
  • lisä- ja ylityön sekä epämukavana työaikana tehdyn työn, kuten ilta-, yö- ja sunnuntaityön korvaamisesta työntekijälle ja viranhaltijalle.

Työaikalain säädökset ovat pakottavia. Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työaikalain määräyksiä, voidaan tuomita rangaistukseen. Monista lain takaamista asioista on lisäksi sovittu paremmin virka- ja työehtosopimuksilla, jotka ovat yhtä lailla työnantajia sitovia.

Sopimusten mukaiset työajat

Työaikamääräykset, jotka sisältyvät eri alojen virka- ja työehtosopimuksiin, ovat vielä lakiakin tärkeämmät tuntea, koska niissä on sovittu lakia paremmin ja niitä sovelletaan ensisijaisesti.

Työ- ja virkaehtosopimuksilla on sovittu säännöllisistä enimmäistyöajoista, jotka ovat lyhyempiä kuin työaikalain 8 h vuorokautta tai 40 h viikkoa kohden. Kaikkiin työ- tai virkaehtosopimusten piirissä oleviin sovelletaan niiden mukaisia työaikoja.

Yleisimmät virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien säännölliset työajat ovat :
  • Yleistyöaika 38 tuntia 15 min viikossa ja enintään 9 tuntia vuorokaudessa. Yleistyöaikaa sovelletaan kunnissa niihin, joiden kohdalla ei ole sovittu lyhyemmästä työajasta, esim. päivähoidossa työskenteleviin sosiaalikasvattajiin ja lastentarhaopettajiin sekä päihdehuollon sosiaalityöntekijöihin. Yksityisellä sosiaalialalla yleistyöaika on 38 tuntia 20 minuuttia viikossa ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa. 
  • Työaika 37 tuntia viikossa. Sitä sovelletaan mm. sosiaalityöntekijöihin, sosiaaliterapeutteihin ja koulukuraattoreihin. Tässä työaikajärjestelmässä ei ole rajoitettu vuorokautista säännöllistä työaikaa, joka voi vaihdella tarpeen mukaan.
  • Toimistotyöaika 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja enintään 9 tuntia vuorokaudessa. Sitä sovelletaan mm. kunnan perhepäivähoidon ohjaajiin.
  • Yksityisellä sosiaalialalla toimistotyöaika on 37,5 tuntia viikossa ja 7 tuntia 40 min vuorokaudessa.
Näissä työaikamuodoissa työaika voidaan järjestää enintään 6 viikon tasoittumisjaksoon, jossa työajan on tasoituttava keskimäärin viikoittaiseen enimmäistyöaikaan. Lisäksi työaika voi olla järjestetty jaksotyönä (aik. periodityö), jota sovelletaan ainoastaan niissä töissä ja toimintayksiköissä, joissa jaksotyön teettäminen on työaikalain mukaan sallittua. Näitä ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset ja ympäri vuorokauden toimivat lasten päiväkodit. Jaksotyössä ei ole rajoitettu viikoittaista tai vuorokautista työaikaa, vaan työaika tasoittuu kolmen tai kuuden viikon aikana keskimärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikkoa kohden.

Ylityö ja sen korvaaminen

Ylityötä voidaan tarkastella vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuorokautinen ylityöraja on pääsäännön mukaan 8 tuntia ja viikoittainen vastaavasti 38 tuntia 15 minuuttia. Säännöllisen enimmäistyöajan ja ylityörajan väliin jäävä aika on lisätyötä, joka korvataan korottamattomana. Yksityisellä sosiaalialalla ylityöraja on sama kuin säännöllisen työajan enimmäismäärä, esim. toimistotyöajassa se on 7 t 40 min vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Ylityö korvataan aina korotettuna siten, että:
  • vuorokautisesta ylityöstä korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka
  • viikoittaisesta ylityöstä korvataan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sitä seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka
  • jaksotyössä tehdystä ylityöstä maksetaan tarkastelujakson pituudesta riippuen 12 tai 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 50 tai 100 %:lla korotettu palkka.

Ilta-, yö ja viikonlopputyön korvaaminen

Kello 18 jälkeen tehty työ korvataan 15 %:lla korotettuna, vastaavasti klo 22-07 (yksityisellä sosiaalialalla 21-06) tehty työ korvataan 30 %:lla korotettuna. Jaksotyössä yötyön korvaus on 40 %.

Lauantaina tehty työ korvataan 20-25 %:lla korotettuna riippuen sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta. Ilta-, yö- ja lauantaityön korvauksia sovelletaankin vain näiden sopimusten piirissä oleviin, koska niitä ei ole erikseen laissa säädetty korvattaviksi. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksettava korvaus taas perustuu työaikalakiin, jonka mukaan palkka maksetaan tällöin 100 %:lla korotettuna.

Ylityön ja epämukavan työajan korvaukset voidaan suorittaa antamalla vastaavalla prosentilla korotettu hyvitys palkallisena vapa-aikana. Sunnuntaina tai vastaavana tehty työ voidaan kuitenkin korvata vain rahassa.

Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan, että työntekijä tai viranhaltija on määrätty oleskelemaan joko asunnossaan tai muussa paikassa siten, että hänet voidaan kutsua tarvittaessa työhön. Varallaoloa ei lueta työaikaan, mutta asuntovarallaolo korvataan maksamalla 50 %:lla korotetulla tuntipalkka tai antamalla vastaava vapa-aikahyvitys, tai jos kyseessä on muu varallaolo, 15-35 %:lla. Huomaa, että työpaikalla tapahtuvaa päivystämistä ei koskaan korvata varallaolona, vaan se on luettava työajaksi ja maksettava sen mukaiset korvaukset.

Työaikakorvauksia koskevat rajoitukset

Eräissä julkista sektoria koskevissa sopimuksissa on työaikakorvauksia koskevia rajoituksia. Esim. kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevalle korvataan vain viikkoylityö (rajana 38 ¼ h/vko), korvausprosenttina 50 %. Heillä on lisäksi oikeus mm. sunnuntai- ja lauantaikorvauksiin.

Nämä rajoitukset eivät tarkoita, että johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevien työaikakorvaukset voitaisiin sisällyttää ns. kokonaispalkkaan. Myös johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevilla on virka- ja työehtosopimuksessa määritelty säännöllinen enimmäistyöaika ja heidän tehtävänsä pitää pyrkiä järjestämään niin, että ne voidaan suorittaa normaalina työaikana. Yksityisellä sektorilla kaikki ne, jotka ovat työehtosopimuksen piirissä, ovat oikeutettuja täysimääräisiin ylityö- ja muihin työaikakorvauksiin.

Päivähoidon erityiset työaikamääräykset

Sekä kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa että yksityisen sosiaalialan työehtosopimuksessa on päivähoidon kasvatushenkilöstöä koskevia erityismääräyksiä työajoista. Määräykset koskevat kelpoisuusehdot täyttäviä päiväkotien johtajina, lastentarhanopettajina sekä erityislastentarhanopettajina toimivia, joille annetaan vuosittain viisi ylimääräistä vapaapäivää. Vajaalta työvuodelta vapaapäiviä kertyy yksi jokaista kahta täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti, enintään kuitenkin viisi päivää vuodessa.

Lisäksi heillä on mahdollisuus käyttää 8 % säännöllisestä työajastaan (381/4 h/viikko) työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella tapahtuvaan suunnitteluun ja valmisteluun yms. Sopimuksen mukainen 8 % tarkoittaa noin 3 h 7 min viikossa.

Muista että
  • Lain mukaan työaika voi olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa
  • Lähes kaikki palkansaajat ovat virka- ja työehtosopimusten piirissä. Niissä on sovittu lakia lyhyemmistä työajoista ja lakia paremmista työaikakorvauksista, lepoajoista ja mm. siitä, mitä luetaan työajaksi. Uuteen työpaikkaan mennessäsi tarkista aina ensimmäiseksi mitä työehtosopimusta sinuun sovelletaan.
  • Säännöllistä työaikaa ei voi määrätä tai työsopimuksellakaan sopia pitemmäksi kuin mitä se sovellettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan saa enintään olla
  • Lisä- ja ylityötä ja varallaoloa voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella, joka on saatava ylityöhön saatava jokaista kertaa varten erikseen (varallaoloon ja lisätyöhön voidaan pyytää suostumus jo työsopimuksessa – harkitse tarkkaan hyväksytkö sen vai et). Julkisen yhteisön viranhaltija ei kuitenkaan voi kieltäytyä niistä jos niitä on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä teettää. Tämä seikka ei mitenkään rajoita viranhaltijan oikeutta lisä- ja ylityötä tai varallaoloa koskeviin korvauksiin
  • Niin sanottua kokonaistyöaikaa koskevat työnantajan ja työntekijän väliset sopimukset, joissa työaikakorvaukset on sisällytetty palkkaan, ovat lähtökohtaisesti lainvastaisia - silloinkin, kun kyseessä on ns. ylempi toimihenkilö
  • Päivystys omalla tai muulla työpaikalla (esim. poliisiasemalla) on aina laskettava työajaksi, eikä varallaoloksi, jos se perustuu työnantajan määräykseen, ja siitä on maksettava sovellettavan sopimuksen mukaiset työaikakorvaukset (ilta-, yö- ja viikonloppu- sekä mahdolliset ylityökorvaukset). Päivystystä valmisteltaessa on aina käytävä yhteistoimintaneuvottelut (ks. Talentian erillinen moniste ”Kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämisestä”).
  • Sellainen lisä- tai ylityö, varallaolo tms., jonka työntekijä tekee ilman työnantajan määräystä, tai jota työnantaja ei jälkikäteen hyväksy ylityöksi, varallaoloksi tms., ei oikeuta korvauksiin


Tulosta sivu